Viime vuosi jää omaan mieleeni aikakautena, jolloin digitaalinen jakelu sai Suomessa kunnolla nostetta. Jo aiemmin jalansijaa saanut Spotify muutti monen musiikkihankintoja, ja elokuvia ja tv-sarjoja netin kautta jakelevat Netflix ja HBO Nordic saapuivat Suomeen.

Myös monet lehdet lanseerasivat julkaisuja nimenomaan tablettitietokoneille ja lukulaitteille. Samoin yhä useampi suomalainen kirja tuli myyntiin sähköisessä muodossa, mutta myynti ei vieläkään ole kovin suurta.

Osa tätä muutosta on myös se, että televisiolupamaksu poistui ja tilalle tuli tämän vuoden alusta Yle-vero.

Nettikaupasta ostaminen on tietysti osa arkea. Esimerkiksi joulun alla Posti kuljetti ennätysmäärän paketteja, koska ihmiset tilasivat paljon lahjoja verkosta niin koti- kuin ulkomaisista kaupoista.

Verkkokaupoilta on varmasti myös opittu vaatimaan nopeita toimitusaikoja ja hyvää asiakasviestintää.


Netti tarjoaa mahdollisuuden myös uudentyyppisiin palveluihin.
Tällainen on esimerkiksi Keittiökaveri, joka toimittaa viikon ruokatarpeet ja -ohjeet kotiin. Tai sitten Airbnb, jonka kautta voi varata yksityishenkilön tarjoaman majoituksen.

Musiikin ja leffojen kulutusmuutoksen myötä monet ovat pähkäilleet, minne tarpeettomiksi tulleet cd- ja dvd-levyt saisi kaupattua tai annettua. Esimerkiksi monet cd-levyt eivät kelpaa musiikkidivareihin, koska kukaan ei niitä enää osta.

Omalla kohdallani:

En ole vielä maksanut Spotifyn tai Netflixin kaltaisista palveluista, mutta en kyllä ole ostanut cd-levyjä tai dvd-leffojakaan. Taloudessamme ei ole kovin kummoista teknologiaa musiikista tai elokuvista nauttimiseen, joten siitä voi päätellä, etteivät ne ole meille erityisen tärkeitä.

Ison osan cd-levyjäni lahjoitin pari vuotta sitten nuorisoasiankeskukseen, koska olin ladannut musiikin tietokoneelle ja levyt olivat käyttämättöminä.

Televisiota meillä ei siis ole, mutta Yle Areenasta olemme katsoneet läppärin ja nettiyhteyden avustuksella useita ohjelmia. Siksi Yle-vero tuntuu kohdallamme kohtuulliselta.

Myöskään yhtään sähköistä kirjaa tai lehteä en ole ostanut. Kirjat lainaan kirjastosta, eli niitäkään en juuri koskaan osta. Voin kuvitella, että jos omistaisin sopivan päätelaitteen eli sellaisen, joka olisi miellyttävä käyttää esimerkiksi sängyllä makoillessa, niin voisin hyvin ostaa luettavaa sähköisesti.

Nettikaupoista ostan tarpeen mukaan ja mielelläni. Vuonna 2012 mm. ostin kissanruokia saksalaisesta kaupasta, hankin matkalippuja ja tilasin digikuvat kansien väliin. Lisäksi käytin vauvan tarvikkeiden hankkimiseen erityisesti Huuto.netiä. Puolisoni majoittui Airbnb-palvelun avulla niin hyvin kokemuksin, että sitä käytämme tämän vuoden ulkomaanreissulla.

– – –

Päätin kirjata ylös muutamia havaintojani viime vuoden kulutuskeskusteluista. Nämä ovat täysin omavaltaisesti ja fiilispohjalta valittuja sekä pohdittuja. Lisään tekstien loppuun myös ajatuksen siitä, miten kyseinen aihe näkyi omassa elämässäni viime vuonna.
Aiemmin aiheesta Kulutusvuosi 2012: Ruoka ja ravitsemus herättää aina keskustelua