Istuin tammikuussa kampaajan käsittelyssä Joensuussa. Tunnustin, että kyseessä on ns. kampaajasyrjähyppy: vakiokampaajani on vuosikaudet ollut Helsingissä Jukka, ja nyt sitten reissuni yhteydessä menin toisen käsittelyyn.
Hyvä tukka tuli tälläkin kertaa. Kysyin vinkkiä joensuulaiskampaamoista Twitterissä, ja Ansku vinkkasi Salon Bohemiasta.
Kampaamon valinta ilman suosituksia tuntuisi melkoiselta hakuammunnalta. Nettisivuilta voi saada jonkinlaista käsitystä kampaamon tyylistä ja tietysti hinnoista, mutta monen kampaamon sivuilta puuttuvat tyystin mm. suhteellisen tuoreet kuvat.
Kampaajalla käyntiin liittyy tietysti paljon muutakin kuin pelkkä tukanleikkuu.
Jutellaanko vai ei, ja jos jutellaan, niin kuinka paljon ja mistä?
Tarjotaanko kahvia?
Ymmärtääkö kampaaja asiakkaan toiveet tai jos hän saa vapaat kädet (kuten usein minun lyhyen, nykyisin värjäämättömän tukkani kanssa), niin miten hän vapauden käyttää?
Myykö kampaaja shampoita kiusallisen tyrkyttävästi?
Eräs kaverini mainitsi taannoin, että hänen kampaajansa ei suostunut leikkaamaan hiuksia riittävän lyhyeksi. Tämä tarkoitti asiakassuhteen loppua.
Toinen, miespuolinen tuttu, taasen kertoi, että parturi oli maksun yhteydessä tiedustellut tarvetta esimerkiksi muotoilutuotteille. Koska asiakas oli juuri hukannut hiusvahansa jonnekin, hän osti sellaisen. Yllätys koitti hinnan kohdalla: tuote maksoi 27 euroa, eikä parturi tietysti tätä kertonut, vaan vain naputti hinnan kassakoneeseen.
Minulle kampaamoreissut eivät ole koskaan tuottaneet suuria pettymyksiä. En ole koskaan ollut erityisen tarkka hiusten pituudesta, mallista tai sävystä, vaan luotan siihen, että ammattilainen osaa asiansa. Muinaiset hiusmallikokemuksetkin ovat olleet positiivisia.
Eniten on ehkä joskus jäänyt kaivelemaan, jos on jäänyt tunne, että työ on tehty vähän hutiloiden. Siksi turvaudun mielelläni vakiokampaajaan, jonka osaamiseen voin luottaa. Eikä hänelle tarvitse edes selitellä, että olen huono laittamaan hiuksiani ja tärkeää on, että kampaus on helppo.
luimupupu
Värjäyksen lopettaminen helpottaa kyllä hiusongelmia valtavasti, ei tarvitse murehtia juurikasvusta.
Kävitkö, Mari Sveitsissä kampaajalla? Minä kuuntelin tuttujen kommentteja hinnoista yms. (miehen ensimmäinen koneajo parturissa 45 frangia…) ja päädyin käymään kampaajalla joululomalla Suomessa ja seuraavan kerran kesäkuussa kotona. Tästä oli hyötyäkin – pääsin eroon otsatukasta.
Mari Koo
Värjäyksen lopettamisesta on monta etua!
Sveitsissä ollessa kampaamoreissut teimme Saksan puolella silloin, kun asioimme siellä muutenkin. Jotain aikoinaan blogasinkin: http://kulutusjuhla.fi/2011/02/haluatko-kuivata-tukkasi-itse-kysymys-yllatti-kampaamossa/
Sveitsin hinnat olivat merkittävä syy siihen, että valitsin ennemmin saksalaisen pikakampaamon.