Mari Itkonen kirjoittaa valitusten tekemisen taidosta: ”Enää en arkaile huomauttaa pilaantuneesta ruuasta tai viallisesta tuotteesta. Viimeisin palaute lähti myöhässä jaetusta aamun lehdestä. Reklamointi on jo niin tuttua, että sitä melkein voisi kutsua hienoiseksi harrastukseksi. Olen valittanut niin paljon ja monenlaisista tuotteista, että välillä jo meinaa nolottaa. Vai kehtaisitko sinä valittaa nysäkokoisista talouspaperirullista? [- – -] Puolet reklamaation tekemisen nautinnosta on vastauksen odottaminen. On hauska katsoa miten mikäkin firma asiakaspalautteisiin vastaa. Erittäin harva nimittäin jättää vastaamatta. Ja useimmiten vastaus ja hyvittelyksi tarkoitetut tuotteet saapuvat nopeasti ja monesti ihan kotiovelle saakka.
Osa firmoista korvaa virheitään erittäin ruhtinaallisesti ja kaikki toivovat, että luottamukseni heidän firmaansa kohtaan säilyy edelleen. Mitä isompi firma, sen ammattimaisemmin asiakaspalautteisiin suhtaudutaan.” (Mari Koo)
sea
Paitsi Fazer, siellä ei kyllä hallita pahoittelua eikä korvausta.
jenni
asiasta reklamointi on mielestäni hyvä ja suositeltava asia, yritys saa palautetta ja voi korjata virheitään, ja asiakas saa ehkä hyvitystä. mutta Itkonen kirjoittaa mm.
”Ja huumoriakin reklamaatioiden kirjoittamisesta saa revittyä. Erään kerran kirjoitimme sipsitehtaalle tietoisesti mitä riipaisevimman kirjeen ystäväni kanssa. Kerroimme, kuinka pahalta maistuneet sipsit olivat lässäyttäneet hienot kemut, joita oli suunniteltu ja odotettu kuukausikaupalla. Samalla syötiin niitä pahalta maistuvia sipsejä. Ja naurettiin vatsat kippurassa, kun etsittiin mahtipontisia sanoja tämän kaamean tragedian ilmaisemiseen.”
eli tosiaan harrastukseksi tuota voisi kutsua. kuulostaa siltä että ihan hyvältä pohjalta lähtenyt ajatus on lipsunut käsistä ja aikaa on vaan liikaa…:(
kyllä minä ”kehtaisin” valittaa nysäkokoisista talouspaperirullista mutta en viitsisi, en vaan ostaisi niitä enää, siinä on palautetta tarpeeksi. ja saattaisin toki jakaa ajatukseni somessa…