Kulutusjuhla

Miten pärjäisit, jos sähköt olisivat poikki viisi päivää?

Mitä tekisit, jos riehuvan kulkutaudin vuoksi kaupat suljettaisiin, etkä pääsisi viikkoon ostamaan mitään? Tai jos sähköt menisivät poikki kolmeksi päiväksi? Entä, jos kauppaketkujen isojen logistiikkakeskusten järjestelmät hakkeroitaisiin ja ne sekoittuisivat niin pahasti, että elintarvikkeiden jakelu keskeytyisi?

Olen työn kautta päätynyt Suomen Pelastusalan keskusjärjestön SPEK:n työryhmään, jossa pohditaan kotitalouksien varautumista kriisitilanteisiin. Sen myötä olen huomannut, että oma suhteeni näihin asioihin on tähän asti ollut tyyliä ”Ei jaksa miettiä, ei kai sitä mitään vakavaa oikeasti tapahdu, ja jos tapahtuu, niin joku jostain varmaan tuo vettä ja ruokaa”.

Nyt siis olen oppinut, että ei olemassa mitään mystistä valmiusjoukkoa, joka ilmaantuu Helsingi kadunkulmiin jakamaan ruokaa. Tai jos sähköt katkeaisivat, niin yhteiskunta olisi tiukoilla ja oma elämä hankaloituisi suuresti. Kun eihän sitä voisi edes omaa vessaa käyttää.

Niin sanottu kotivara haluttaisiin suomalaisiin kotitalouksiin. Siis sellaiset juoma- ja ruokavarastot sekä muuta tavaraa, että hätätilassa niillä pärjäisi viikon.

Kun koskaan en ole joutunut kohtaamaan esimerkiksi yli vuorokauden sähkökatkoksia, niin tuntuu oudolta, että varastoisin kotimme kaappeihin vesikanistereita ja ruokalaatikoita. Eikä meillä ole paristoilla toimivaa radiotakaan tai käteistä rahaa. Pienessä asunnossa joutuu myös miettimään, mihin ne kanisterit tunkisi.

Näissä kriiseihin varautumisessa esille pääsevät eniten ääripäät eli survivalistit, joilla on kaasunaamareita ja generaattoreita.

Mutta pitäisikö tällaisen peruskuluttajankin vähän miettiä? Vai ahdistaako koko ajatus? Tai tuntuuko turhalta?

Kotivaran esimerkkejä joistakin elintarvikkeista (sisältöä voi vaihdella omien tottumusten mukaan, mutta ideana on siis yhden henkilön viikon tarve):
– 0,5 kg perunaa
– 0,5 kg riisiä ja makaronia
– 0,5 kg öljyä ja rasvoja
– 0.5 kg hunajaa tai sokeria
– 1 litra UHT-maitoa
– 16 litraa vettä
– 1,5 kg viljatuotteita ja pähkinöitä
– 1,5 kg maitoa ja maitotuotteita
– 1,5 kg kasviksia ja vihanneksia
– 1 kg hedelmiä ja marjoja
– 1 kg lihaa, kalaa, kananmunia
– 1 kg herkkuja

Esimerkkiruuat eivät sinällään perustu ravitsemukselliseen näkökulmaan. Viikon kriisissä oleellista on säilyä hengissä sen sijaan, että pitäisi syödä ravitsemussuositusten mukaan.

Mutta omasta kodistani ei siis löydy kahden aikuisen ja yhden pikkulapsen kotivararuokaa ja -nestettä.

Sen sijaan esimerkiksi vanhempieni luona on arkisesti pakastin pullollaan ruokaa, kaapeissa runsaasti kuiva-aineita, kellarissa mehuja ja hilloja, varastossa vessapaperia, talo lämpenee tarvittaessa puilla sekä huussi on pihapiirissä. Lisäksi vanhemmillani on tieto-taitoa kaikenlaiseen omavaraisuuteen: viljanviljelystä ja kasvisten kasvatuksesta kalan- ja riistankäsittelyyn.

Jos siis pitkä kriisi iskisi, niin varmaan pitäisi yrittää jotenkin päästä sinne maaseudulle. Mutta miten satojen kilometrien päähän pääsisi, jos sähköverkko on poikki?

Swiss Army Survival Food
Pelkillä patukoilla ei kovin pitkään pärjäisi, jos vesi ja sähkö eivät virtaa. (Kuva: Kecko, Flickr)

9 Comments

  1. Listaan olisi hyvä lisätä se että jos käytössä on ajoneuvo niin varastossa olisi myös lain sallima määrä moottoripolttoainetta jolloin oamkohtaisen evakuoinnin toteuttaminen helpottuu.

    • Varmaan hyvä lisäys niille, joilla on mahdollisuus ja tarve polttoaineen varastointiin.

      Minun pitäisi varmaan vain varata polkupyörän renkaita, jotta rengasrikko ei pilaisi pyöräevakuoitumistani.

  2. Tämä ei ole edes kovin vaikea asia. Pakastimessa on kaikenlaista säilyvää hyvin ja kuivamuonissakin löytyy. Auto on kotipihalla, se käynnistyy luotettavasti ilman sähkölämmitystä vuoden ympäri. Tankissa on aina polttoainetta mökille menemisen verran, siellä on puulämmitys, varaava takka, vettä saa järvestä, kalaa järvestä ja sähköäkin saa aurinkopaneelien avulla.

    • Niin, monilla on ne kesämökit, ja niiden avulla varmasti pärjäisi. Hyvältähän tuo kuulostaa!
      Mutta ei meillä kaikilla ole edes arkkupakastinta. Ja toisaalta liikenteen toimivuus etenkin isoissa kaupungeissa voisi massiivisessa kriisissä olla ongelma, kun paniikkimielialassa yritettäisiin autoilla pois.

  3. Pientä kiusaa tulisi, mutta ei täällä kuoltaisi. Tulisijat toisivat lämpöä ja pesuvesi lämpenisi puuhellalla. Valaistuksessa pari tehokasta öljylamppua olisi hyvä apu. Pakastin on, mutta eihän arkkupakastinkaan ilman sähköä toimi. Kellarista ja hyvästä säilykevarastosta on siis enemmän hyötyä kuin täydestä pakastimesta jonka sisältö alkaa sulaa. Piharakennuksessa oleva vanha huussi saataisiin otettua käyttöön etsimällä iso saavi ja kuiviketta. Kaivosta saisi ainakin pesuveden. Juomavettä ei varastossa (vielä) ole ja patteriradio puuttuu. Parannettavaakin siis löytyy.

    2011 tapaninpäivän myrskyssä täällä Lohjalla (70 km Helsingistä) oli noin vuorokauden ajan sellainen tilanne ettei muutaman kilometrin liikkuminen olisi onnistunut kaupunkialueella teille kaatuneiden puiden takia. Kansalaisia kehotettiin ottamaan moottorisaha mukaan jos kotoa piti poistua, ja kun muutaman päivän päästä lähdimme kauppareissulle, ymmärsimme hyvin miksi. Pienempien teiden raivaus kesti vielä pidempään kuin sen vuorokauden. Meillä sähköt eivät katkenneet, mutta aivan muutaman sadan metrin päässä asuvilta ihmisiltä sähköt olivat poikki kolmisen päivää. Niin että kyllä kaikenlaista sattuu lähempänäkin sivistystä.

    • Saara, sinulla on lisäksi nippu taitoja, joilla pärjäisit! Minulla ei ole varastossa edes trangiaa, enkä ole sellaista koskaan käyttänyt, joten vaikka ruokaa olisi, niin en tiedä, pystyisinkö kypsentämään mitään. Kaupunkioloissa nuotionkin aikaansaaminen olisi hieman haasteellisempaa, eikä ole kirvestä, saati moottorisahaa, jos jotain puuta pitäisi katkoa.

      Veikkaan, että me monet kaupunkilaiset kerrostaloasujat emme ole niin hyvin varautuneita kuin omakotitaloissa elävät. Monet tavarat (tulitikut jne.) kuuluvat tulisijallisessa omakotitaloissa vakiojuttuihin, mutta esimerkiksi meillä ei niitäkään välttämättä ole. Saati nyt sitten noita moottorisahoja tai auton varabensoja.

      Taidan aloittaa oman varautumiseni noista tulitikuista ja käteisestä rahasta. Ja sitten petrata ruokavarastoja sillä ajatuksella, että perheemme tarvittaessa niillä pärjäisi viikon.

  4. Viikonhan on vaikka syömättä. Monethan ovat syömättä viikon ihan vapaaehtoisesti paastotessaan. Ruokaa ei siis tarttisi välttämättä varastoida paljon – ainakaan terveitten aikuisten.

    Juoma on toinen asia. Meillä on tapana hakea Lidlista säilyvää maitoa kahvia varten laatikoittain. Yleensä maitoa on varastossa 10-20 litraa. Sillä varmaankin pari ihmistä pärjäisin viikon tai pari.

    Jos vettä ei tulisi, pitäisi varmaankin käydä tarpeilla lähimmässä pusikossa?

  5. Helppo ja halvahko tapa valmistautua viikon ongelmiin on ostaa pari laatikkoa sissimuonaa. 3 patukkaa per henkilö per päivä varmaankin piisaa toimintakyvyn säilyttämiseen: http://www.varusteleka.fi/fi/product/bullet-meal-mre-sandwich-400-curry-chicken-10-kpl-laatikko/22485

    • Näin mehiläisalan ihmisenä taidan varastoida erityisesti hunajaa ja jonkin verran siitepölyä, niistä jo sentään saisi energiaa ja ravinteita näkkileivän päälle!