Pasi Rikkonen kirjoittaa ruuan hintakehityksestä: Jos vilkaisemme Mirhami 2030 -loppuraporttia voimme todeta, että olemme eläneet viime vuosikymmenet halvan ruoan aikaa. Vielä 1950-60 –luvulla kulutimme lähes puolet tuloistamme ruokaan. Kuinka suuri osa lompakon varoista menee ruokaan kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä?

Jos otetaan huomioon keskeisimpien muutostekijöiden vaikutus, niin ruoan hinnan nousu näyttää hyvin todennäköiseltä. Muun muassa ilmastonmuutos tuo mukanaan epäedullisia muutoksia viljelyolosuhteisiin, mm. sään ääri-ilmiöiden tai muuten huonontuvien kasvuolosuhteiden takia, sekä viljelymaan laadun huonontuessa. Tuotantokustannusten nousu on todennäköistä pidemmällä aikavälillä (energia, rahti ym.). Väestönkasvu lisää ruoan kysyntää. Väestönkasvun ohella kulutusmuutosten vaikutukset ruoan kysynnässä ovat keskeisiä (lihapainoitteisen ruokavalion lisääntyminen Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa). Ja oman vaikutuksensa tuovat jo toteutuneet bioenergiahankkeet. [- – -] Hinnan nousupaineissa on kuitenkin samalla muistettava, että viljelyalaa on mahdollista lisätä. FAO ennakoi vuoteen 2030, että maailmassa otetaan uutta peltoalaa käyttöön noin 200 miljoonaa hehtaaria, eikä viljelykelpoisen alan kasvattamisessa tätäkin enemmän ole esteitä.” (Mari Koo)