Oli tarvetta polkupyörään kiinnitettävälle lastenistuimelle. Siispä viikonlopun kauppareissun yhteydessä nappasin aikani arvioituani Prismasta mielestäni hyvän istuimen. Pirtsakan oranssi Hamax Kiss vaikutti tukevalta. Ajattelin että kyllä viidellä kympillä nyt yhden lastenistuimen saa. No kyllä saa, mutta se pitää palauttaa takaisin kauppaan.

Sen jälkeen kun olin kotona oivaltanut miten rakkine kiinnitetään runkoon ähelsin istuimen kimpussa hyvän tovin kunnes luovutin. Tehtävä oli tuhoon tuomittu, sillä yhdestä kiinnitysmutterista oli mennyt kierteet mystisesti keskeltä ja eihän se sitten mene syvemmälle vaikka hakkaisi vasaralla. Koko prosessi oli kyllä menevä metsään ihan alkumetreistä lähtien sillä karkeimmat virheeni olivat:

Virhe #1: Oletin että istuin sopii kivuttomasti pyörään kuin pyörään.
Ei todellakaan. Jouduin irrottamaan takajarrun vaijereineen jotta sain keploteltua istuimen runkokiinnikkeen tukevasti runkoon kiinni. No tulipahan samalla opiskeltua sitten oikein ajan kanssa polkupyörien jarrumekanismien mystistä maailmaa. Kuten niin monessa muussakin tuotteessa, lastenistuinstandardeja ei ole olemassa. Tässä tapauksessa siis tavaratelineen tai rungon sille osalle johon istuin kiinnittyy. Kyllä olisi elämä helppoa jos olisi olemassa joku referenssidesign johon polkupyörien lisälaitteiden valmistajat voisivat tukeutua ja suunnitella kiinnitysmekanismit jne. vastaaviksi.

Virhe #2: En lukenut käyttöohjetta.
Vaikka yleensä luen (kyllä!), niin skippasin tämän vaiheen koska käyttöohje ei vaikuttanut selkeältä. Suomen kieli oli upotettu muiden kielien joukkoon ja en ymmärtänyt ohjeista juurikaan mitään. Lisäksi ajattelin että eihän lastenistuin nyt niin vaikea rasti voi olla. Olin väärässä ja aikaa tuhrautui turhaan pähkäilyyn. Jos olisin lukenut käyttöohjetta olisin heti tajunnut että Hamax on runkoon eikä tavaratelineeseen kiinnitettävää mallia. En edes tiennyt että istuimen voi kiinnittää runkoon kiinni. Nyt tiedän.

Virhe #3: Oletin että saan supermarketista laadukkaan pyöräilytuotteen. Kaikki kätevästi yhdellä kauppareissulla-ajatus kuulostaa houkuttelevalta, muttei aina toimi. Olisihan tämä pitänyt tietää. Asiantuntevat erikoisliikkeet ovat olemassa syystä.

Seuraavalla kerralla, joka on siis vääjämättä edessäni, toimin seuraavasti:

  1. Kaivan tietoa tutuilta ja webistä hyvistä malleista
  2. Valitsen istuimen ostopaikaksi jonkin polkupyöräliikkeen
  3. Otan pyörän ja lapsen kauppaan mukaan
  4. Keskustelen myyjän kanssa tarpeistani
  5. Pyydän myyjää näyttämään miten asennus tapahtuu minun pyörääni

Oikeastaan hyvä että näin kävi sillä Kuluttaja-lehden vuodelta 2003 peräisin olevassa testissä näyttäisi käyneen niin, että juuri Hamax Kiss ja Polisport Pony (jota Prisma myy myös) eivät selvinneet rasituskokeesta puhtain paperein.