Viimeisen viikon aikana Oikeutta eläimille -järjestön koostama materiaali on nostanut esiin tärkeitä kysymyksiä siitä, miten lihaa Suomessa tuotetaan. Moni on pohtinut asiaa myös blogissaan, tässä pari poimintaa:
”Ymmärrän, että ihminen haluaa syödä lihaa. Minäkin haluaisin syödä lihaa, mutta olen päättänyt, etten osallistu tähän eläinten kidutukseen. Suosittelen, että eläinten huonosta kohtelusta pöyristyneet alkaisivat vaatia luomulihaa kauppohinsa. Se maksaa enemmän, mutta lihaa voisi vastaavasti syödä vähemmän. Itse en syö edes luomutuotettua lihaa, mutta ajattelen että luomuliha voisi olla kelpo vaihtoehto niille, jotka nyt kauhistelevat eläinten tehotuotantoa, mutta eivät koe pystyvänsä kokonaan luopumaan lihasta.”
Helge V. Keitel teki päätöksen jouluruuistaan:
”Katselimme toimistolla videoita tiloilta ja päätimme luopua joulukinkun tilaamisesta. Muistelimme aikoja ennen eläinten tehokasvatusta. Nasuorvokkeja kohdeltiin kuin perheenjäseniä. Nyt sikalat ovat nimensä arvoisia.”
Lisäys 4.12:
Nakataan jatkoksi vielä Turistin näkemystä:
”Siitä olen kyllä ihan samaa mieltä, kuin moni muukin, että luomuliha on tehokasvatettua parempi vaihtoehto, mutta kun hinta on mitä on, on luomutuote toistaiseksi ja varmaan tulevaisuudessakin monen kuluttajan ulottumattomissa jo pelkän hinnan ja huonon saatavuutensa tähden. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että saan tänäkin talvena nauttia vapaana kasvaneesta laidunlampaasta ja riistasta. Mutten kyllä joulukinkkua aio lampaanviuluun jokatapauksessa vaihtaa.
Johdonmukaisuutta toivoisin kanssakuluttajilta. Mitä helvettiä se suuressa mittakaavassa auttaa, jos ryhdytään boikotoimaan kotimaista tuotantoa muutaman kiihkoilijan kotivideon perusteella ja kulutetaan sitten ulkomaista? Ja mitä helvettiä sekään mitään edistää, jos heittäydytään elämään kaninruualla, jota näin talvisaikaan rahdataan toiselta pallonpuoliskolta kuluja ja luontoa säästelemättä?”