Fillarini rengas tyhjentyi tehokkaasti maanantaina, kun siihen tarttui sentin mittainen neula. Koska en itse ole kiinnostunut renkaiden paikkailusta enkä sitä osaa nopeasti tehdä, niin vein eilen pyöräni lähimpään huoltoon eli Kallion Fleminginkadulla sijaitsevaan Kumiluotiin (avoinna ti-pe 12-18, la 14-17).
Kerrottuani tilanteen ystävällinen nuorimies kysyi, jäänkö odottamaan, niin hän hoitaa homman. Hämmästyin, että niinkö nopeasti tämä onnistuu, ja istuin sohvalle seuraamaan työskentelyä.
Homman piti siis olla yksinkertainen eli pikapaikan laitto. Mutta kävikin ilmi, että sisäkumin venttiilin kohdalta rengas oli jo mennyt luvattoman huonoon kuntoon. Näin meni koko sisäkumi vaihtoon.
Mutta ei korjaus silti liian kauan kestänyt, ja nuorimies hoiti hommansa hurmaavasti hymyillen ja välillä kanssani sanaillen. Koko homma (uusi sisäkumi + työ) maksoi 10 euroa eli tämä oli vielä edullistakin.
Lupasin kehua toimintaa internetiin. Ja tunnustan, että otin kuvankin: kun homma meni alkuperäissuunnitelmaa monimutkaisemmaksi, niin tokaisin, että en nyt sitten päästänytkään liian helpolla. Korjaajapoika naureskeli, että tämä on sitten varmaan joku piilokamerahomma. Pitihän sitä sitten kuva napata kännykällä.
Käytin viime vuoden lopulla pyöräni täyshuollossa Kumiluodissa. Silloinkin palvelu oli nopeaa: olen joutunut tottumaan siihen, että Helsingin fillarihuollot voivat viedä viikon, ruuhka-aikaan enemmänkin. Mutta Kumiluodista sain pyöräni takaisin parissa päivässä.
Nyt näytti ikkunassa olevan lappu, jonka mukaan täyshuoltojen hinnat ovat alkaen 55 euroa.
Eli vaikka paikka vaikuttaa enemmän katu-uskottavien pyöräilijoiden (ns. fixit, sinkulat, fillareitaan osista kokoilevat) paikalta, niin kyllä sieltä saa hyvää palvelua myös ihan tavalliselle vaihdepyörälle.
Ylipäätään monissa pyörähuoltoliikkeissä on kiva asioida. Kun toimintaa pyörittävät asiasta aidosti innostuneet tyypit, harrastuspohjalta ammattinsa luoneet, niin osaamistaso vaikuttaa korkealta. Eli olen Kalliossa saanut fillarini huollatettua myös mm. Kalliopyörässä.
Kun renkaat olivat kunnossa, niin oli helppo osallistua Kriittiselle pyöräretkelle: Helsinki kun voisi olla vielä paljon parempi pyöräilykaupunki. Kuvia eilsiestä tapahtumasta löytyy ainakin Kaupunkifillari-blogista. Seuraavan kerran kriittinen pyöräretki on 12. toukokuuta, sinne siis vaan rullaamaan!
Takaisin Kallioon
Onhan monilla aloilla tuttua se, että koska tietyn nichen kulutus yksinään ei riittäisi kannattavaan liiketoimintaan niin tuota palvelua osaltaan rahoitetaan ”peruskäyttäjiltä” saaduilla tuloilla. Peruspyörän omistaja hyötyy siinä että saa palvelua huippuasiantuntijalta (volyymin ollessa riittävä myös kohtuuhintaan) ja grammanviilaajat ja teknologiafriikit hyötyvät sillä, että saavat jatkossakin nauttia alan erikoismyymälöistä… Eli kaikin puolin hyvä tilanne. 🙂
Mane
Mitäs muuten Kalliopyörälle on tapahtunut? Putkiremppa tuli taloon, mekaanikko keräsi kamppeensa ja häipyi. Mihin meni? Tuleeko takaisin?
Jos ei vanha mekaanikko palaa , on minunkin vaihdettava Kumiluodin asiakkaaksi.
Mari Koo
TakKal, näinhän se homma toimii, win-win ja muuta fiksua 🙂
Mane, minulla ei ole tuosta aavistustakaan. Pitäisi varmaan kysyä suoraan Kalliopyörästä. Mutta tietysti näiden pikkupaikkojen vaaranpaikka on just se, että jos osaava tyyppi lähteekin johonkin muualle ja tilalle ei saada yhtä taitavaa…