Luomu-, lähi- ja kausiruoka on käytössä ainakin osittain useissa helsinkiläisissä ravintoloissa, vaikka sitä ei aina mainostetakaan. Monessa ravintolassa valintaa perustellaan sillä, että näin raaka-aineet ovat laadukkaita ja maistuvia.
Näin sanoo myös Sasu Laukkonen, uuden Chef & Sommelier -luomuravintolan perustaja. Pääsin ravintolaan viime viikolla ilmaiselle illalliselle eli nauttimaan herkullisia annoksia, joihin yhdistyivät sopivat viinit.
Chef & Sommelier on siis virallisesti luomuravintola: se on ensimmäinen suomalainen ns. fine dining -ravintola, joka on Portaat Luomuun -ohjelmassa päässyt korkeimmalle eli viidennelle portaalle.
Kolmen ruokalajin setti on 42 euroa (myös neljän ja viiden ruokalajin menut löytyvät, samoin kasvisvaihtoehdot). Ravintolassa asiakaspaikkojen määrä on parikymmentä, eli pöytävaraus kannattaa tehdä.
Kiva oli kuulla raaka-aineisiin liittyviä taustoja: mistä annoksen lammas on peräisin (juu, syön lihaa edelleen satunnaisesti), miten ketunleivät on poimittu tai että omenat ovat sukulaisen siirtolapuutarhasta. Oikein maukas ja viehättävä ilta, kiitos vaan kutsusta ja tarjoiluista! Pitänee joskus toiste juhlistaa jotain hetkeä ja testata, miltä meininki maistuu ihan omalla rahalla kustannettuna.
Luomu- ja lähiruoka käytössä monessa ravintolassa, mutta siitä ei pidetä suurta ääntä
Käsittääkseni kausi- ja luomuraaka-aineita suositaan useissa helsinkiläisissä fine dining -paikassa, esimerkiksi Juuri, Kuurna, Aito tai Ateljé Finne. Kyseessä on siis vain käsitykseni, joten voin olla väärässä, mutta oletan, että sama meininki on monessa muussakin paikassa.
Hesarin jutussa pari viikkoa sitten mainittiin, että harva ravintola pitää ääntä luomuraaka-aineista, vaikka niitä käytettäisiin. Luomua suosivat jutun mukaan esimerkiksi Royal Ravintoloiden ketjusta Savoy, Nokka ja NJK.
Vegaanivaihtoehto Kalliossa: Bistro Artesana
Jos hienomman ravintolaillan sijaan haluaa simppelimpää perusruokaa, niin vegaaniruokaa voi nauttia vaivatta Kalliossa ovensa avanneessa Bistro Artesana -ravintolassa. Sitä kehuu tänään Leo Stranius.
Samoin kasvishampurilaiset ja hieman muutakin kasvisruokaa saa Kalliosta eli Vegemestasta Vaasankadulta.
Hakaniemen Silvopleessä annokset maksetaan painon mukaan. Sen vuoksi lautasellisen hinta saattaa kohota yllättävänkin korkeaksi. Mutta mainioita kasvisruokaa täälläkin saa.
Keskustassa kasvislounaalle kannattaa suunnata vaikkapa Zucchiniin. Kokemusteni mukaan se, kuten Silvopleekin, on helposti kiivaimpaan lounasaikaan täynnä. Siksi kannattaa mennä vaikkapa yhden jälkeen.
Kahviloissa luomuun ja kasvisvaihtoehtoinen (myös vegaanisiin vaihtoehtoihin) painottavat lisäksi kalliolainen Keidas ja töölöläinen Soihtu. Soihtu on hyvässä maineessa myös laajan teevalikoimansa ansiosta.
Oletettavasti tämä juttuni ei kata kaikkia kasvis-, luomu- tai lähiruokapainotuksilla toimivia ravintoloita tai kahviloita, joten lisää vinkkejä saa jakaa. Selvästi kuitenkin näyttää siltä, että valinnanvaraa on jo kohtuullisen mukavasti, ja monessa perusravintolossakin saattaa saada hyvät kasvissapuskat.
Jos mielipiteet eri ravintoloista kiinnostavat, niin Eat.fi -palvelusta yleensä löytää asiakkaiden kommentteja.
Lisäys:
Project Maman Katja on käynyt Chef & Sommelierissa lapsen kanssa ja tykkäsi saamastaan palvelusta sekä ruuasta:
”Ei tullut fiilis, että olisimme tiellä (vaikka olimme) tai ei-toivottuja asiakkaita (vaikka olimmekin silmiinpistävästi ainoa lapsiperhe). Päinvastoin. Tarjolla oli vain kahden hengen pöytiä, mutta meille järkättiin extra-tuoli. Lastenannoksia ei ollut, mutta homma purkitettiin keskustelemalla, annoskokoa pienennettiin pyytämättä. Skidille tuotiin ruokajuomaksi kivennäisvesi, jossa killui jäätynyt omenamehukuutio = menestys. Kokki Sasu Laukkonen tuli itse kysymään, mikä skidille maistuisi jälkkäriksi ja tuoksutteli voissa timjaminoksan kera paistamaansa gnocchia kuin mille tahansa asiakkaalle.”
Martti Tulenheimo
Hienoa, että joku viitsii kirjoittaa aiheesta tästäkin kulmasta. Arvostan. Kaikenmaailman virpisalmien tyhjien elitismipuheiden jälkeen on hienoa, että tuodaan esille, miten tavallisia asioita luomu- ja kausiruoka oikeasti ovat.
Mari Koo
Kiitos Martti! Tosin tästäkin tekstistä jäi mainitsematta se, että ilahduin esimerkiksi Elonmerkki-tapahtumassa Marina Congress Centerissä, kuinka siellä oli tarjolla mm. ohraa ja punajuurta (eikä esimerkiksi riisiä ja tilapiaa) lounaalla, ja aamiaisleivätkin olivat lihattomat.
Eikä tätä mitenkään mainostettu, että ”nyt meillä kausiruokalounas”, vaan sapuskat olivat linjastolla tarjolla ilman mitään hehkutusta.
Toisaalta olisi kuitenkin kiva, että lähiruokaa suosivat ravintolat myös uskaltaisivat siitä kertoa ilman pelkoa siitä, että leimautuu elitistiseksi ravintolaksi.
Chef & Sommelierissä pöydässä käytiin keskusteluja mm. suomalaisen järvikalan ongelmista (siis ei ravintoloitsijan, vaan muiden läsnäolleiden kanssa). Tai siis lähinnä siitä, että kalaa on, mutta ei kalastajia, jotka toimittaisivat sitä ravintoloiden toiveiden mukaan ja tasaisen varmasti. Toivottavasti tähänkin löytyy ratkaisuja. Tietysti kalan kohdalla yksi ongelma on hinta: suomalaiset taitavat olla niin tottuneita halpaan kirjoloheen, että järvikalasta ei haluta välttämättä maksaa ravintolassakaan.