Heikki avasi vuosi sitten DNA:n liittymän uskottuaan myyjän vakuutteluihin. Mutta haasteelliseksi meni siinä vaiheessa, kun homma ei enää toiminut myyjän lupausten mukaan: ”Meni säädetty aika ja noin neljäntenä kuukautena DNA loihti ilokseni laskun. Mielestäni se tuli pyytämättä ja yllätyksenä, joten sähköpostia lähettämään. Mutta voi – DNA ei usko emailin voimaan. Viidennen tai kuudennen kuukauden tienoilla siis otin itseäni niskasta kiinni, rypistin otsani kurttuun, valikoin kiukustuneen äänensävyn ja soitin DNA:n asiakaspalveluun. Ja sehän meni paremmin kuin hyvin: liittymä luvattiin sulkea ja vieläpä hyvitettiin kuukausi, kun kerran olin jo aikaisemmin lähestynyt asiakaspalvelua kirjeitse. Hykertelin keskenäni löytämääni palveluasennetta.

Ai jai – tämä on se DNA Challenge!

Eipä aikaakaan, kun DNA lähestyi minua kirjeellä. Soitin uudelleen asiakaspalveluun ja jälleen liittymä luvattiin sulkea.

Eipä aikaakaan, kun DNA lähestyi minua kirjeellä. Soitin uudelleen asiakaspalveluun ja tätihenkilön auktoriteetilla varustettu asiakaspalvelija opasti minua: eihän määräaikaista liittymää voi sulkea. Kyllä ne laskut on maksettava.” (Mari Koo)