Liiketaloustieteen professori Jaakko Aspara kirjoitti Talouselämässä viime viikolla, että merkittäviä tekijöitä kuluttajan hankinnoissa ovat tavat ja riskien karttaminen.
Kun päätyy pois normaalista kulutusarjesta, kuten minulle on käynyt Sveitsiin muuton vuoksi, niin huomaa väistämättä, miten tavat ja tottumukset ovat ohjanneet omaa päivittäistavarahankintaa. Täällä ei kaupasta välttämättä löydäkään omia suosikkejaan tai selviä vastineita niille: esimerkiksi jo nyt kaipaan Yosan tuotteita.
Kaupassa menee tietysti näin aluksi myös enemmän aikaa kuin Suomessa. Erilaisten tuotteiden lisäksi on opittava kaupan hyllyjärjestykset ja tulkittava vieraskielisiä tekstejä. Myös päänsisäistä valuuttalaskuria joudun vielä käyttämään arvioidessani, onko jokin tuote edullinen vai kallis. (Vaikka toki uusien ja erilaisten tuotteiden tutkailu on myös kivaa ja kiinnostavaa.)
Ärsyttävintä on kuitenkin se, että ajattelemattomuuksissaan tekee virhehankinnan. Siis kun ne tutut rutiinit eivät ole ohjaamassa, niin tätä voi tapahtua.
Näin kävi minulle pyykinpesuaineen kohdalla. Olen Suomessa tottunut käyttämään pesupähkinöitä sekä joitakin ekomerkittyjä, hajustamattomia pesuaineita. Ne olen ostanut rutiinien turvin ja riskejä välttäen.
Nyt täällä Sveitsissä piti saada pikaisesti ostettua pyykinpesuaine, ja sen tarkemmin tutkailematta nappasin yhden purkin kaupasta mukaan.
Mutta enpä tajunnut katsoa, onko tuote hajustamaton.
Niinpä pesty pyykki tuoksuu (eli mielestäni haisee) aivan liian voimakkaasti jollekin. Haluaisin tuoksutonta pyykkiä, vaikka en tuoksuallerginen olekaan. Mutta käytän hankitun aineen loppuun, kun hajut eivät aiheuta muuta kuin henkistä ärtymystä.
Mutta tuli siis opetus: kun rutiinit ostoksilla muuttuvat, on välillä syytä olla hyvin tarkkana.
Heli
Hei!
Pyykinpesuaineen ja hajusteettoman vessapaperin löytäminen voi tosiaan olla haastavaa, olen törmännyt pidemmillä työretkillä samaan ongelmaan. En oikein muista, mitä pesuainetta käytimme viiden vuoden takaisella Sveitsin retkellä. Pariisissa on nykyisin paljon ekokauppoja, joista saa Ecoverin (ja muitakin) pesuaineita, joten siellä ei ongelmaa ole. Viimeksi kun olin lyhyellä matkalla Bernissä, niin ainakin siellä oli isohko luomukauppa, jossa oli pesuaineitakin.
Olen itsekin lähdössä Sveitsiin töihin vajaaksi vuodeksi syyskuussa…
Mari Koo
Kyllähän täälläkin näyttäisi ekokauppoja olevan, myös täällä pikkupaikkakunnilla (mehän asumme ekokosmetiikkayhtiö Weledan naapurissakin, heh), mutta tuo ensimmäinen pyykinpesuaine todella piti ostaa vähän turhan kiireellä peruskaupan valikoimista. Seuraavaa ainetta varmasti ehdin etsiä vähän laajemmista valikoimista joko tuolta lähimmästä ekokaupasta tai Baselista.
Olisi tietysti ollut fiksua pakata Suomesta lähtiessä pesuainetta yhden konepesun tarpeen verran.
Mutta joo, ulkomailla erilaiset hajusteet ovat aika yleisiä. Sveitsi ei varmasti ole pahimmasta päästä, onneksi!
Ja tervetuloa vaan sitten tänne töihin 🙂 Minun Sveitsi-blogini on nimeltään Leben im Loft, siellä enemmän tarinointia arjestamme täällä.
Hanna
Hajustetuista tuotteista ja ulkomaista tuli mieleen eräs keikka en muista mihin, jossa jouduin hajustettujen kertakäyttönenäliinojen armoille. Allergisena ihmisenä en ollut erityisen mielissäni voimakkaasti muistaakseni hunajaa muistuttaneesta keinotekoisesta aromista. Sittemmin on tullut Suomessakin hajustettuja nenäliinoja bongailtua.
Anu
Rutiinien muuttaminen tuottaa jo kotimaassakin välillä melkoista ärsytystä. Kun aloitin siirtymisen tavallisista pesuaineista ja kosmetiikasta ekotuotteisiin, en heti tajunnut, että suurin osa niistä on hajustettu todella voimakkailla hajusteilla (esimerkiksi Ecoverin pyykinpesuaineiden ja wc-pesuaineen haju on aivan järkyttävä). Olin jo oppinut erottamaan tavallisista pesuaineista hajustamattomat tuotteet, nyt on pitänyt taas opetella koko valikoima ja ostopaikat uusiksi.
Itse ihmettelen tuota ekotuotteiden voimakasta hajustamista – jos ideana on, että valmistusaineita on mahdollisimman vähän, eikö silloin hajustekin ole ihan ylimääräinen?
Heli
Hajusteet ovat vaikea asia. Minusta ”tavalliset” hajustetut pesuaineet haisevat aivan kauhealle ja löyhkä jää vaatteisiin vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Itse pidän Ecoverin pesuaineen tuoksusta, tuoksu tulee ”oikeista aineista” kuten laventelista. Meillä käytetään sekä Ecoveria että hajusteettomia pesuaineita.
Stazzy
Minä kanssa tuoksuinhoajana tykkään Ecoverin pesuaineista. Se eteerisistä öljyistä tuleva tuoksu loppujen lopuksi haihtuu pian.
Marille suosittelisin väkiviinaetikkapullon ostamista. Sveitsissä on Suomea kalkkisempi vesi, ja etikka toimii oivana pyykinhuuhteluaineena (ja poistaa koneesta kalkin), sekä kahvinkeitinten kalkinpoistossa ja siivoamisessa.
Nimim. Läträtään litra viinietikkaa pariin kuukauteen.
Mari Koo
Jees, Suomessakin etikka on ollut vakiohuuhteluainettani (sekä erinäisissä muissa käyttötarkoituksissa).
Joku
Itse tein taannoin samanlaisen virhehankinnan ihan täällä kotosalla joutsenmerkityssä taviskaupassa. Kun hajustamatonta vakiopyykkiainetta ei ollutkaan hyllyssä, käteen tarttui epähuomiossa hajustettu Ecover. (Otsikko pitää tässäkin tapauksessa kyllä paikkansa.)
Olin – ilmeisen virheellisesti – olettanut, että jos hyllyssä on vain yhtä versiota (etenkin jostain ekotuotteena myydystä), se olisi hajustamatonta, mutta olin väärässä. (Minusta Ecoverillakin oli ainakin aiemmin ollut saatavilla myös hajustamaton versio, mutta en tiedä, onko enää, enkä piittaa, niin kauan kuin vakiopesuaineeni pysyy valikoimissa.) Olen Anun kanssa samalla linjalla, en todellakaan kaipaa hajukkeita pesuaineisiin, en edes ”oikeita” hajukkeita.
Toisin kuin Mari, valitsin olla käyttämättä virheostostani loppuun, koska en voinut enkä varsinkaan halunnut sietää sitä hajua ties kuinka pitkään pyykeissäni. Onneksi on pesutupa, jonne saatoin viedä pullon merkinnällä ”saa ottaa, jos sietää tuoksun”.