Vesa Linja-aho selvittää Euroopan arvonlisäverotuksen ihmeellisyyksiä: ”Oletko joskus ihmetellyt, miksi jonkin tuotteen hinnassa saattaa yhdessä saksalaisverkkokaupassa olla 7 % arvonlisävero ja toisessa saksalaisverkkokaupassa 23 %? Tai tuotteen hinta ostoskorissa kasvaa, kun ilmoitat haluavasi sen Suomeen toimitettuna? Tai on kasvamatta, varsinkin pienessä saksankielisessä verkkokaupassa.
Normaalisti EU:ssa yksityishenkilölle myytävän tavaran arvonlisävero määräytyy myyntimaan mukaan. Esimerkiksi jos poikkeat Saksassa ja ostat jotain roinaa, siinä on joko 19 % tai 7 % arvonlisävero, eikä kenelläkään ole siihen nokan koputtamista, ja tuotteen saa tuoda Suomeen vapaasti. Autot ovat toki poikkeus.
Sen sijaan postimyynnissä voi tulla ongelma arvonlisäveron kanssa. Avainsana/lakitermi on kaukomyynti. Jos yksittäisen saksalaisverkkokaupan myynti Suomeen ylittää 35000 euroa, myynti verotetaan suomalaisen (= korkean) arvonlisäverokannan mukaan. Että se tavaran vapaasta liikkuvuudesta.” (Mari Koo, kiitos Kaisa K:lle linkistä)
Jussi
Vaikka kuluttajana tuon rajan olemassaolo hankaloittaa asiaa paljonkin, en osaa siltikään nähdä tuota asiaa varsinaisena ongelmana. Kuten linkatussa blogauksessa sanotaan, ALV on luonteeltaan kulutusvero ja on aivan loogista että Saksassa paikan päällä ostettuna on todennäköisempää että hyödykettä käytetään Saksassa ja vastaavasti Suomeen tilattuna kulutuspaikkana on todennäköisesti Suomi.
Kyllähän se tavara tuosta huolimattakin liikkuu ihan vapaasti ja useimmissa tapauksissa volyymien vuoksi silti suomalaista hintatasoa halvemmalla. Hieman samaantapaan voisi harmitella sitä, että myös EU:n ulkopuolelta tilattuihin tuotteisiin lisätään mahdollisen liikkuvuutta rajoittavan tullin lisäksi saapumismaan ALV vaikka sitä ei alkuperäisessä hinnassa ole ollutkaan, ihan kamalaa kuluttajan kyykyttämistä tuollainen. 🙂