Marimekon vahakankainen pöytäliina ei täyttänyt Katjan odotuksia: ”Myyjä mittasi pätkän ja antoi hoito-ohjeet: tahrat kannattaa pyyhkiä tuoreena, ettei lika tartu. En osannut pitää tätä ongelmana – totta kai pyyhin pöydän (ja lattian ja tuolit) ruokailun jälkeen. Mutta en osannut varautua siihen, että lusikallinen bolognese-kastiketta jää jo viidessä sekunnissa liinaan kiinni. Eikä lähde millään, valkaisuainetta ei saa käyttää. Lisäksi hoito-ohjeessa luki, että kangasta ei kannata pestä usein, etteivät ominaisuudet huonone.
Ostin siis satasen pöytäliinan, joka näyttää koko ajan paskaiselta ja jota ei kannata pestä. Jes. Vuoden turhake.
Marisin asiasta Marimekon asiakaspalveluun, joka tunsi ongelman: vahakankaat eivät toimi niin kuin pitäisi. Tuotekehitys yrittää ratkoa ongelmaa, mutta sillä välin he voivat vain hyvittää pilalle menneen pöytäliinan. Itse vetäisin tuotteen myynnistä kokonaan tai vähintäänkin kieltäisin myymästä niitä lapsiperheille. Mutta kuka muukaan vahakankaan ostaisi.” (Mari Koo)
Zepa
Tietenkin pitäisi vetää myynnistä, jos tuote ei ole sellainen kuin pitäisi. Vain onko kaikesta suomalaisesta tekemisestä jo mennyt ylpeys ja tilalle tullut pelkkä ahneus? Eniten säälittää jos oikeasti tunnetut brändit, kuten esim Marimekko juurikin, alkaa juosta pelkän rahan perässä ja paskat laadusta.