Havaintoja-blogissa tutkaillaan Atrian lihapyöryköitä: “Kyseisen tuote sisältää lihaksi luokiteltavia aineita 48%. Tuotteen lihapitoisuus on 15%. Millaisen lihapullan lihapitoisuus on 15%?? Ennen muinoin, kun oli vielä käytössä luokittelu A- ja B-luokan makkaraan, A-luokan raja oli 63%. Viidentoista prosentin osuus voisi kuulua jonnekin P-luokkaan. Entä mitä on se kaikki 33 prosenttiyksikköä, joka on jotain lihaksi luokiteltavaa muttei lihaa – jotain täyttä paskaa? Atrian nettisivuilla on tuotteista ainesosatiedot, niin myös näistä lihapyöryköistä: vesi, koneellisesti eroteltu broilerinliha, sianliha, soijaproteiinivalmiste, naudan sydän, perunajauho, mausteet (mm. sinapinsiemen, korianteri, paprika), naudanliha, korppujauho (vehnä), silava, suola (1, 1 %), glukoosi, arominvahvenne E 621, hapettumisenestoaine E 331, emulgointiaine auringonkukkalesitiini, hiivauute, vehnäkuitu, aromit. Yhteensä siis 18 ainesosaa. Tai oikeastaan 16+x+y, sillä listasta löytyy niin kovin tuttu mutta samalla mystinen “aromit”, ja niitähän voi olla vaikka 20 kappaletta. Käytettyjä aromeja ei EU:n lainsäädännön mukaan tarvitse erikseen eritellä. Lisäksi listassa mainitaan mausteet, joita luetellaan sulkeissa kolme kappaletta, ja annetaan ymmärtää, että niitä on käytössä vieläkin enemmän. Ja miksi oikeastaan samassa tuotteessa edes tarvitaan perusraaka-aineen (=lihan) lisäksi 1. mausteita 2. aromeja 3. arominvahvennetta?? Kuinka mautonta tällainen ruoka todellisuudessa siis olisi ilman kaikenmaailman kemiallisten tai jopa luonnollisten aineiden lisäämistä ruokaan?” (Mari Koo)

Aiheeseen liittyvää:

1. Jätteet lajitellaan viiteen astiaan Lahdessa – vaippajätteen määrä kirpaisee Aimo kertoo, miten Lahdessa lajitellaan jätteet ja samalla tuskailee uuden perheenjäsenen tuottamaan jätemäärää: “Meillä lajitellaan kotitalousjätteet viiteen astiaan: energia-, kaatopaikka-, bio-, keräyspaperi- ja keräyskartonkijätteeseen. Sitten on tietenkin vielä ongelmajäte erikseen,...
2. Jätteen määrä ja lajittelu Nuoret tuottavat vähemmän jätettä kuin vanhemmat sukupolvet, mutta he ovat laiskempia lajittelijoita. Näin väittää YTV:n kotitalousjätetutkimus. Koko pääkaupunkiseudulla kotitalouksissa syntyy vuodessa keskimäärin 340 kiloa jätettä asukasta kohden, mutta jätteen määrä...
3. Sähköiset tunnistuspalvelut ja niiden hinta kuluttajalle Johtaja Antero Sarén NetPostista kirjoittaa sähköisestä tunnistamisesta ja sen mahdollisesta maksullisuudesta kuluttajalle: “Jos kuluttaja voisi hankkia yleiskäyttöiset vahvan tunnistamisen välineet, joita voisi käyttää monissa eri palveluissa, kuten verkkopankissa, viranomaisasioinnissa ja...
4. Uusilla kriteereillä suomalaisten köyhien määrä moninkertaistuisi Taloussanomien juttu kertoo EU:n mahdollisista uusista mittareista köyhyydelle. Mittarit sisältävät esimerkiksi ruokailuun, lomailuun tai yllättäviin kuluihin liittyviä näkökulmia.”Yhdeksänkohtainen puutelista ja työttömyyskriteeri kasvattaisivat sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtasen mukaan Suomen...
5. ABC:n perunamuusia ei tehdä alusta asti omissa keittiöissä: “Se olisi hygieaniariski” Kuluttajapossu yritti selviää ABC:n ruokien alkuperää: “Kyselin heiltä, että tehdäänkö heidän perunamuusi alusta asti ABC:n keittiössä. Vastaus on ei. Tämä sen vuoksi, että perunoiden työstäminen alusta asti tuottaisi hygeniariskin. Eli...

Avainsanat: Eettisyys&ekologisuus, Ruoka ja juoma
Kirjoita kommentti, tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi. Voit seurata tämän artikkelin kommentteja myös RSS 2.0 -syöteen avulla.