Ekologisuuspuntarissa maaseutu vs. kaupunki
maanantai 24. elokuuta 2009 klo 9.28 kirjoittajana Mari KooAnnukka vertaa Kaventajissa kaupunki- ja maaseutuasumisen ekologisuutta: “Haluan sanoa tämän selvästi: olen vakaasti sitä mieltä, että sekä maalla että kaupungissa voi asua sekä ekologisesti että epäekologisesti. Yhtä varma olen siitä, että pääni räjähtää, jos mielipiteitäni ja ekologista jalanjälkeäni jatkuvasti kyseenalaistetaan sen takia, että asun kaupungissa. [- - -] 2000-luvun maaseudulla ei myöskään asuta missään piilopirteissä ja ajeta hevosvankkuireilla. Suomen maakuntien päästöseurannassa on itse asiassa havaittu, että harvaan asutun Lapin asukkaat aiheuttavat eniten kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden, kun taas tiiviimmin asuvat uusmaalaiset aiheuttavat niitä vähiten. Päästöseuranta kattaa kuluttajien sähkönkulutuksen, lämmityksen ja tieliikenteen, ja merkittävin ero eri maakuntien päästöjen välillä aiheutuu tieliikenteestä. Eräässä norjalaistutkimuksessa todettiin taas, että urbaanit rakenteet pienentävät ekologista jalanjälkeä monilla tavoin: tiivis asuminen vähentää liikkumisen ja energian tarvetta mutta leikkaa samalla myös muuta asumiseen liittyvää kulutusta.” (Mari Koo)
Aiheeseen liittyvää:
- Yhteisöllinen ja ekologinen kerrostalo Syömäri Jantunen pohtii yhteisöllistä ja ekologista yhteisasumista: “Kävimme tänään miehen kanssa tutustumassa Koti kaupungissa – Hem i Stan – järjestöön Helsingin Ruoholahdessa. Järjestön hieno tavoite on rakentaa Helsingin Jätkänsaareen yhteisöllinen...
- Mahdollisia katkoja Kulutusjuhlassa 9.-10.10. Kulutusjuhla-blogi siirtyy uuteen kotiin tämän ja huomisen aikana (9.-10.10.). Siirrosta aiheutuu n. vuorokauden katkos blogin päivityksessä, sekä mahdollisesti lyhyempiä katkoksia blogin näkyvyydessä....
- Tulojen laskun myötä ulkonasyöminen, shoppailu ja baari-illat vähenevät Sekamelskassa köyhäillään suhteellisen tyytyväisenä: “Olen joutunut viimeisen puolen vuoden aikana muuttamaan aika paljon kulutustottumuksiani. Vakiduuni on asia jota arvostan suuresti, mutta pieni palkka (alan keskiansioihin nähden) sekä suuri veroprosentti (asuntolainallisiin...
- Köyhänä modernissa yhteiskunnassamme Itse on masentunut rahan puutteesta: “Varmasti moni on sitä mieltä, että elämästä voi nauttia ilman rahaa ja työtä, mutta perkele ei voi jos elää sulautuneena moderniin yhteiskuntaan kaupungissa. Eri asia,...
- Ulf Sundqvist palkittiin tahattomasta ympäristöteosta Ympäristöjärjestö Dodo on antanut Ulf Sundqvistille Pääsiäissaaripalkinnon, joka myönnetään vuosittain merkittävästä tahattomasta ympäristöteosta. Sundqvistin ansioksi luetaan opintotukijärjestelmän luominen 1960- ja 70-lukujen vaihteessa: “Opintotukijärjestelmä on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sivistyksen peruskivistä,...














Tuo kaupunki vs. maaseutu -kysymys on mietityttänyt kyllä itseänikin usein, ja samaan johtopäätökseen päädyin. Asumispaikkaa mielenkiintoisempi tieto olisi kuitenkin tuloluokan merkitys: onko ekologinen jalanjälki suurempi vai pienempi, jos palkkapussi on iso?
Ehkä myös voisi mitata tyytyväisyyttä tai jopa ihan onnellisuutta ja tyytyväisyyttä maaseutu/kaupunki-asumisessa.
Janne, kunhan ehdin, niin voin kaivella linkkejä tuloksiin, joiden mukaan köyhät on ekologisempia kuin rikkaat eli tulotaso vaikuttaa niin, että pistetään rahaa niihin isompiin asuntoihin, omiin autoihin, kauas suuntautuviin lomamatkoihin jne. Rikkaammat tietysti sanovat olevansa ekologisempia, koska saattavat ostaa esim. luomua ja reilua tai sitten se uusi oma auto on esim. 90 prosenttisesti kierrätetystä materiaalista ja pienikulutuksinen.
Helena, jos taas ulkomuistista mietin tutkimuksia, niin on todettu sekin, että oma asuinpaikka mielletään Suomessa lähes aina hyväksi. Eihän sitä kestäisi asua päivästä toiseen sellaisessa paikassa, jossa tuntuu ikävältä. Eli omalta asuinalueelta näkee ne positiiviset puolet, vaikka muualla asuvat mieltäisivät alueen esim. rauhattomaksi tai epäviihtyisäksi.
Onnellisuuden mittaaminenkin on tunnetusti tosi vaikeaa: mihin sitä nyt sitten vertaa? Ja onko asumismalli niin ratkaiseva, kun tyytyväisyys ihmiselossa rakentuu monesta muusta seikasta? Ja ainakin pitäisi olla kokemusta eri asumismuodoista.
Minä, entisenä maalaistyttönä, olen oikein tyytyväinen kaupungissa. Palvelut ja kaverit ovat lähellä (kävellen tai fillarilla), eikä kerrostalossa tarvitse huolehtia lumi- tai pihatöistä, on mahdollisuuksia monenlaisiin harrastamisiin jne.
Tyytyväisyys ja onnellisuus asuinpaikkaan myös vaihtuvat eri elämäntilanteissa. Minäkään en nuorena ja työssäkäyvänä voinut ajatellakaan maalla asumista. Samoin muistan äitini joskus 60-luvulla sanoneen, “et ko mie oon vesikraanan ääreen pääst, niin siit en lähe mihinkää”.
Ajat on muuttuneet ja elinolosuhteet. Nyt asun mieluiten maalla kun vesikraanakin on käsillä. Ties sitten minkäkokoisen jäljen sen rakentaminen 40 km maalla ja vedessä aiheutti.