Benrope kävi olutostoksilla: ”Hämmentävästi kylmäkaapin ovessa oli ohrapirtelölle merkitty eri hinta kuin varsinaisessa kaliatiskissä. No, päätin, että urputan, jos myyjä veloittaa korkeamman hinnan mukaan. Ja sehän kilautti kassastaan sen hintavamman version ulos. Ja minä urputin.
Myyjä käveli tsekkaaman hintalaput ja totesi minun olevan oikeassa. Sanoi ”hintatakuu”. Ojensi sitten kaikki rahat takaisin. Ihmettelin, tämä meni nyt jotenkin väärin. Tyttö valisti, että jos huomaa hinnoitteluvirheen, saa kaikki rahat takaisin. Ja minä hölmö ostin vain kaksi tölkkiä. Miksi en ostanut kaksikymmentä tölkkiä. Tai kaksisataa tölkkiä. Tai…” (Mari Koo)