Kulutusjuhla

Jos suklaajäätelö on reilun kaupan tuote, niin miksei sen suklaa ole reilua?

Juha testasi Pirkan Reilun kaupan suklaajäätelöä. Tuote ei kummoiselta maistunut, mutta eniten Juhassa herätti ihmetystä se, että raaka-aineista reiluiksi mainittiin vain sokeri ja kaakaojauhe. ”Itse koen, että jäätelön pääraaka-aine olisi tuo suklaa, joten odotin että se ainakin olisi ollut Reilun kaupan tavaraa, mutta ei. Ilmeisesti Reilun kaupan merkin saamiseksi ei ole kovin tiukkoja kriteerejä raaka-aineiden määrän suhteen. Tai sitten tuossa on vain suhteettoman paljon sokeria.

Oli miten oli, niin vähän tässä jäi huijattu olo.” (Mari Koo)

8 Comments

  1. Pia jatkaa samasta aiheesta: ”Koin hieman samantyyppisen ihmetyksen, kun muutama viikko sitten törmäsin Pirkan Reilun kaupan vaniljakermajäätelöön. Aluksi olin innoissani ja pidin itsestään selvänä, että sen perusvaniljan tilalta ostankin tällä kertaa reilua jäätelöä. Tuoteselostetta hetken tarkasteltuani tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Vaniljakermajäätelössä oli nimittäin vain kaksi reilun kaupan ainesosaa: sokeri ja vaniljasokeri. Hinta oli silti moninkertainen tavalliseen vaniljajäätelöön verrattuna. Kun ”tavallisen” litran vaniljajäätelöpaketin hinta pyörii kaupasta riippuen euron molemmin puolin, maksaa Reilun kaupan puolen litran paketti yli 7 euroa!

    Miten pelkkä sokeri ja vaniljasokeri voivat nostaa hintaa näin paljon?

    Onko hinnassa mahdollisesti hieman ”reilun kaupan brändilisää”, vai tekeekö muutama kalliimpi ainesosa todella noin reilun hintaeron tavallisen ja reilun tuotteen välille? Ihmettelen.”

  2. Reilun Kaupan merkki takaa aina raaka-aineen alkuperän. Yhdistelmä tuotteet voivat tuntua harhaanjohtavia ja näissä itse ainakin syynätän sisällön tarkasti.

    Yhdistelmä tuotteissa kuten jogurtissa ja jäätelössä riittää että 1) Yhdistelmätuotteen raaka-aineiden kuivapainosta vähintään 50 prosenttia tulee olla Reilun kaupan raaka-aineita ja 2) Yhdistelmätuotteen raaka-aineiden kuivapainosta ainakin yhden tuotteen kannalta merkittävän raaka-aineen on oltava Reilun kaupan raaka-aine ja sitä tulee olla vähintään 20 prosenttia.

    Näin ollen merkkiä voidaan valitettavasti käyttää aika laveassa merkityksessä. On myös paljon Pirkka tuotteita, joissa musta tää suhde on kunnossa mutta varmasti paine tuottaa lisää Reilun Kaupan tuotteita on kova ja tuotemerkit saavat itse hinnoitella tuotteensa.

    Tässä jäätelö kysymyksessä olisi mielenkiintoista tietää Keskon selitys miksi Pirkan Reilun Kaupan jäätelö on normaalia paljon kalliimpaa vrt. muihin Pirkan RK tuotteisiin esim. suklaaseen. Ensi viikolla alkava Reilun Kaupan viikko on oiva hetki kysyä kauppialta näitä tuotteisiin liittyviä kysymyksiä.

    Lisätietoja Reilun Kaupan FAQ http://www.reilukauppa.fi/index.php?53#10

  3. Lähetin nämä ihmettelyt Keskon asiakaspalveluun keskiviikkona. Nyt tuli vastaus:

    ”Kiitos yhteydenotostanne, joka koski valmistuttamiamme Pirkka Reilun kaupan jäätelöitä. Kaikki saamamme kuluttajapalaute on meille erittäin tärkeää valvoessamme tuotteidemme laatua.
    Reilun kaupan raaka-aineista tehdyissä jäätelöissä käytetään aitoja raaka-aineita mm. aitoja vaniljahippuja ja ruokosokeria, jotka ovat hankintahinnaltaan ns. tavallisia raaka-aineita arvokkaampia. Jäätelössä raaka-aineena suurinta osaa näyttelee maito, jota ei voida tuottaa reilun kaupan pelisääntöjen puitteissa. Tuotantomäärät Reilun kaupan jäätelöissä on pieniä verrattuna bulkkijäätelöiden suuriin tuotantomääriin. Olemme pyrkineet tuomaan markkinoille vaihtoehdon jäätelötuoteryhmään, jossa on käytetty reilun kaupan raaka-aineita kaikessa missä se vain on ollut mahdollista.

    Pirkka Reilun kaupan jäätelöiden hintataso on edullinen, jos esimerkiksi verrataan ainoisiin markkinoilla oleviin reilun kaupan Ben & Jerry jäätelöihin, joista vain osa on tehty reilun kaupan raaka-aineista. Näiden hinta on noin 5,60 eur / 500ml. Reilun kaupan raaka-aineista tehdyt Pirkka vaniljakermajäätelö 500 ml ja suklaakermajäätelö 500 ml maksavat kaupassa 3,79 eur / 500 ml.”

  4. Hei!

    Erittäin oleellisia kysymyksiä ja kommentteja, kiitos aktiivisuudestanne!

    Pirkka-jäätelöissä, joissa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita, on tosiaan kyse niin sanotuista Reilun kaupan yhdistelmätuotteista. Ne ovat tuotteita, joissa on käytetty myös muita raaka-aineita kuin Reilun kaupan tuotteita. Kuten Katja kirjoitti, saadakseen Reilun kaupan merkin yhdistelmätuotteiden on täytettävä niille asetetut kriteerit: kuiva-ainepainosta Reilun kaupan raaka-aineiden osuus on oltava tuotteesta riippuen vähintään puolet tai viidennes.

    Reilun kaupan kriteerien mukaan tuotteiden raaka-ainepainossa huomioidaan vain siis kuiva-aineet. Nesteet, kuten maito ja vesi, jätetään laskematta kokonaiskuivapainoon. Prosentuaaliset merkinnät ovat näkyvissä pakkauksessa, koska kuluttajille halutaan kertoa Reilun kaupan raaka-aineiden osuus kokonaiskuivapainosta. Näin varmistetaan, että kuluttajalle tulee selkeäksi se, mitkä raaka-aineet ovat sertifioituja. Yhdistelmätuotteita ei myöskään voi nimetä niin, että nimi antaisi vaikutelman siitä, että koko tuote on sertifioitu – tämän takia tuotteen nimi ei ole esimerkiksi ”Pirkka Reilun kaupan vaniljajäätelö”, vaan ”Pirkka vaniljajäätelö”. Pakkauksessa oleva Reilun kaupan sertifiointimerkki viittaa siihen, että tuotteessa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita.

    Lähtökohtaisesti yhdistelmätuotteiden raaka-aineista kaikkien niiden, joista on olemassa Reilun kaupan vaihtoehto, on oltava Reilun kaupan raaka-aineita. Tarvittaessa tuotteen reseptille voidaan myöntää poikkeuslupa rajoitetuksi ajaksi. Jotta poikkeusluvan saa, valmistajan pitää osoittaa riittävä syy sille, miksi kyseistä raaka-ainetta ei ole tuotteeseen saatavilla. Lisäksi rajoitetun ajan jälkeen on pystyttävä hankkimaan raaka-aine sertifioituna.

    Pirkka-suklaajäätelössä Reilun kaupan raaka-aineita ovat tosiaan sokeri ja kaakaojauhe. Vaniljajäätelössä puolestaan sokeri ja vanilja ovat ainoat raaka-aineet, joille Reilun kaupan kriteerit on olemassa. Molemmat täyttävät yhdistelmätuotteille asetetut em. kriteerit kuiva-ainepainojen suhteen.

    Kaiken kaikkiaan yhdistelmätuotteissa on tarkoituksena, että niiden avulla kehitysmaiden viljelijöille pystytään tarjoamaan uusia mahdollisuuksia myydä raaka-aineistaan isompi osa Reilu kauppa -sertifioituina. Näin viljelijöille pystytään kanavoimaan enemmän hyötyjä Reilun kaupan myynneistä.
    Reilun kaupan raaka-aineiden osalta järjestelmässä otetaan hinnoitteluun liittyen kantaa siihen hintaa, jonka raaka-aineen ostaja maksaa kehitysmaan viljelijälle. Tämän hinnan muodostavat suurimmassa osassa tuotteista Reilun kaupan takuuhinta sekä Reilun kaupan lisä. Esimerkiksi Reilun kaupan kaakaosta viljelijöille maksetaan 2000 USD tonnia kohden sekä erillistä Reilun kaupan lisää 200 USD (uudet hinnat 1.1.2011 alkaen). Reilun kaupan mausteista, kuten vanilja, ja Reilun kaupan sokerista maksettava Reilun kaupan lisä ovat myös julkista tietoa. Niihin voit tutustua tarkemmin osoitteessa: http://www.fairtrade.net/793.html?no_cache=1&tx_zwo3pricing_pi1%5BproductType%5D=26&tx_zwo3pricing_pi1%5Bcountry%5D=0&tx_zwo3pricing_pi1%5Bsubmit_button%5D=Go.

    Ystävällisin terveisin,
    Anne Arponen
    Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
    anne.arponen@reilukauppa.fi

  5. Kiitokset kommentista, Anna!

  6. Paketissa tosiaan luki, että 51 % kuivaraaka-aineista on Reilun kaupan tuotteita, tämä jäi huomaamatta.

    Kumpikaan vastauksista ei kuitenkaan vastaa alkuperäiseen kysymykseen: Miksi jäätelössä oleva suklaa ei ole Reilun kaupan suklaata?

    Kesko itsekin myy Pirkan Reilun kaupan suklaata, jossa *kaikki* ainekset ovat Reilun kaupan tavaraa. Kummassakin vastauksessa myös annetaan ymmärtää, että jäätelön kaikkien sellaisten ainesten, joista on olemassa Reilun kaupan versio, pitäisi myös olla sellaisia. Miksi siis näin ei ole? Onko kenties kyse Annan mainitsemasta poikkeusluvasta?

    Lisäksi huomauttaisin, että vaikka tuotteen nimi ei ole ”Pirkka Reilun kaupan suklaajäätelö”, sitä minun mielestäni selkeästi markkinoidaan Reilun kaupan tuotteena. Näköjään pitää olla jatkossa valppaampi.

  7. Vaikka viljelijälle maksetun raaka-aineen hinnassa on merkittävä ero, niin kuvittelisin Keskon katteen olevan merkittävästi parempi reilun kaupan tuotteessa, sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti.
    Mutta tuon hinnan ihmiset kai ovat sitten valmiita maksamaan?

  8. Hei! Kiitos kommenteistanne jäätelöasian suhteen.
    Kuten kollegani Anne tuossa jo aikaisemmin mainitsi, saadakseen Reilun kaupan merkin on yhdistelmätuotteiden täytettävä niille asetetut kriteerit: kuiva-ainepainosta Reilun kaupan raaka-aineiden osuus on oltava tuotteesta riippuen vähintään puolet tai viidennes.
    Reilun kaupan raaka-aineista valmistettuja yhdistelmätuotteita voivat olla esimerkiksi vaniljajäätelö tai
    suklaakeksi. Näiden tuotteiden tuotepakkauksissa voi käyttää Reilun kaupan sertifiointimerkkiä kuten muissakin Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden pakkauksissa. Tuotteiden nimeämiseen on kuitenkin eri ohjeet kuin nk. ”yhden raaka-aineen” tuotteiden kuten banaanin tai kahvin. Yhdistelmätuotetta ei voi kutsua Reilun kaupan jäätelöksi vaan jäätelöksi, jonka valmistuksessa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita, jotta kuluttajalle ei syntyisi väärää mielikuvaa, että tuotteen kaikki raaka-aineet olisivat Reilu kauppa –sertifioituja.

    Esimerkiksi tässä Pirkka vaniljajäätelössä sertifioituja raaka-aineita ovat sokeri ja vanilja. Muita tuotteen valmistukseen käytettyjä raaka-aineita (mm. vesi, kerma, rasvaton maitojauhe) ei ole olemassa Reilun kaupan raaka-aineina. Suklaajäätelön osalta voidaan todeta, että jäätelölle myönnetty poikkeuslupa suklaakastikkeen osalta rajoitetuksi ajaksi. Rajoitetun ajan jälkeen valmistajan on pystyttävä hankkimaan raaka-aine sertifioituna ja tälläkin hetkellä tutkitaan mahdollisuutta ratkaista raaka-aineasia toisella tapaa kuin nyt.

    Ystävällisin terveisin,
    Jaana Helminen
    Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
    jaana.helminen@reilukauppa.fi