Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Alet & kampanjat' merkittyjä kirjoituksia

Kuluttaja ilahtuu: kasvipohjaisia tuotteita alennuksessa lähikaupassa

monday 14. marchta 2016 klo 11.20 kirjoittajana Mari Koo

Viime viikolla valittelin tänne blogiin sitä, että kasvispohjaiset tuotteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin vastaavat eläinperäiset, eikä esimerkiksi tofua näy alekampanjoissa.

Onneksi sain heti viikonloppuna todistaa lähikaupassani, K-supermarket Fortunassa, että kasvipohjaisten tuotteiden alekampanjointi näyttää kasvavan. Tarjouksessa olivat sekä Plantin kasvipohjaiset juomat että tietyt Yosan kauravälipalavalmisteet.

Eiväthän nämä vieläkään halpoja ole, jos siis lehmänmaitotuotteisiin verrataan. Plantin kasvijuomat olivat 1,49 e/0,75 litraa eli selvästi kalliimpaa kuin tavallinen lehmänmaito. Minusta Plantin tuotteet ovat kuitenkin oikein hyvän makuisia: esimerkiksi soijajuoma hakkaa helposti Lidlin vastaavan, halvemman tuotteen, ja kaurajuomakin on omassa kategoriassaan erinomainen.

Yosan kookos-lime -pikkupurkit maksoivat 1,25 e / 2 kpl. Isot (maustamaton ja vanilja) olivat 1,50 e / kpl. Kookos-lime oli uusi makututtavuus, joka minun suuhuni oli ihan ok, mutta perheen muut jäsenet eivät pitäneet mausta.

Mutta tärkeintä oli siis havainto siitä, että nämä maitotuotteita korvaavat kasvipohjaiset tuotteet pääsevät taviskaupassa alennusten kohteeksi. Varmasti se samalla kertoo siitä, että yhä useampi kuluttaja valitsee kyseisiä tuotteita syystä ja toisesta, joten välillä kaupan kannattaa niillä myös kampanjoida. On selvää, että alennukset vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen ostaa tuotteita. Vaikka rahallinen säästö ei ole suuri, niin tietysti alhaisempi hinta saa jonkin mielihyväyksikön hyrisemään ja minut ajattelemaan, että nyt teen hyvät kaupat.

Kasvispohjaisia_aletuotteita

Be Sociable, Share!

»   Morren maailmassa on saatu Kuluttajariitalautakunnan päätös. Sen mukaan Adlibriksen pitää myydä kirjat sillä hinnalla, kuin ne netissä olivat, eikä kauppa voi vedota virheelliseen hintapäivitykseen: “Muistanette keväisen riidan Adlibriksen kanssa? Jos ette muista, niin kyseessä oli Adlibriksen hintavirhepäivät ja vein tapauksen Kuluttajariitalautakuntaan. Arvioitu päätösaika piti olla noin vuosi, mutta päätös tulikin jo nyt! Liekö vaikutusta sillä, että en ollut ainoa joka asiaa vei eteenpäin? Kiitos kaikille kanssataistelijoille! Olisi kiinnostavaa kuulla, oletteko te saaneet päätöksiä. Kuluttajariitalautakunta on paneutunut asiaan huolella. Sain kolmisivuisen kirjeen, jossa yksi sivu on pelkästään päätöksen perustelua. Ei kommentteja.

»   Arkijärjen Jenni miettii ystävämyyntien ja muiden vastaavien tarjoustapahtumien houkutuksia: “Luulen, että ystävämyyntien suosio perustuu juuri tuohon ainutkertaisuuden tunteeseen. Jos et osta nyt, tilaisuus ei toistu. Tuo potentiaalinen menetyksen pelko on näköjään niin vahva, että vaikka etukäteen tiedän, etten luultavasti löytäisi liikkeestä mitään, en silti meinaa uskoa järkeäni. Tavaratalojen puolivuosittain toistuvissa alekampanjoissa on vähän sama logiikka: jos et nyt mene, seuraava kerta tulee vasta kuuden kuukauden päästä, ja ei ole takeita mitä silloin on myynnissä. Näköjään minun on turha yrittää taistella tätä vastaan millään järkiargumenteilla. Helpompaa on tehdä päätös että en vain mene sinne, piste.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Tiede-lehden blogissa Mikko Puttonen väittää, että Hullut päivät ovat muuttuneet alennusmyynnistä karnevaaliksi ja osaksi kaupunkikulttuuria: “Voi olla, että Hulluissa päivissä yhä hävettää sekin, että ne ovat yhtä kaikki perinteinen alennusmyynti. Alennusmyynnissä käymisessä on jotain alentavaa. Käynti kertoo siitä, että henkilö haluaa tai tarvitsee halvempia hintoja ja on valmis tungeksimaan täydessä tavaratalossa saadakseen muutaman euron säästön. Hienostusta ja taloudellista suvereniteettia osoittaa se, joka tekee ostoksensa, milloin haluaa ja hintalappua katsomatta. Mutta Hullut päivät ei enää ole tavanomainen ale, vaan kaupunkikulttuuritapahtuma, jonka tarkoitus ei ole rahan säästämisessä vaan iloisessa yhdessäolossa. Siksi niihin voi osallistua iloisesti tuntematta kitsastelun noloutta. En saa palkkioita Stockmannin mainostamisesta. Olen yleensä allerginen markkinointikampanjoille. Joskus kuitenkin on vain tunnustettava tosiasia, että yksityinen, voittoa tavoitteleva yrityskin voi luoda aitoa kaupunkikulttuuria.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Naamioiden takana -blogissa ihmetellään, onko jonkun mielestä oikeasti noloa ostaa alehintatarroin laputettua ruokaa: “Siis ilmeisesti on olemassa suomalaisia, joiden mielestä on kiusallista ja häpeällistä, kun ruokapakkauksessa on kirkuvan oranssi lappu osoittamassa, että sen hintaa on alennettu. Tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta, kun luin moista lehdestä. Yritän kovasti ymmärtää, mutta en kykene. Ihanko oikeasti joku jannu menee kauppaan aikoen ostaa jauhelihaa lasagnea (tai mitä tahansa) varten ja tieten tahtoen ottaa kahdesta paketista sen täysihintaisen eikä sitä puoleen hintaan olevaa (vaikka aikoo tehdä sen ruoan samana päivänä eikä päiväyksellä siis ole väliä)? “Ostanpa tästä jauhelihaa, mutta otan tuon kalliimman paketin, koska se nyt vaan on niin kivaa maksaa tuplasti enemmän, eikä sitten ainakaan kukaan luule mua köyhäksi! Mulla on kato varaa ostaa täyshintaista jauhelihaa, toisin kuin kaiken maailman rupusakilla.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Dessu osti ensimmäistä kertaa museoon eläkeläislipun ja koki pientä noloutta: “Menin museoon. Liian myöhään hoksasin, että olen neljättä päivää eläkkeellä ja minulle kuuluu eläkeläisalennus pääsylipun hinnasta. Tuli sählinkiä, kun piti vaihtaa lippu ja näppäilla muutos kassakoneeseen. Nolotti tällainen ekakerta. Museossa sisällä tuntui nololta olla liikkeellä muita halvemmalla. Oli sellainen olo, että kuuluukohan tämä minulle ihan oikeasti vai olenko vilpillisesti liikkeellä, ihan samalla tavalla kuin nuorena opiskelijana tuntui, kun lintsasin Tukholman tunnelbanassa ilman lippua. Saa nähdä, meneekö tällainen nolotus joskus ohi vai jääkö se pysyväksi.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Anu aikoo olla kulutushysterialakossa: “Mikähän meihin menee, kun muka halvalla saa, niin on pakko ostaa. Ja siis juuri ennen joulua ostin alennuksesta pari takkia, joten olen ihan syyllinen tähän myös. Nyt päätin että ensi vuonna olen kulutushysteria-lakossa. En tosiaankaan tarvitse uusia vaatteita (annoin kaikki komerosta pois, jotka eivät enää miellytä tai sovi muuten). Käytän noita mitä jo on, ja tuolla onkin sellaisia joita ei montaa kertaa ole käytetty. Mietin juuri että mitä kaikkea olen joskus ostanut, enkä ole pitänyt. Jostain syystä nykyään tunnen paremmin tyylini, ja en ostele vääriä valintoja. Toki olen nainen, ja tiedän shoppailun “terapeuttisen vaikutuksen”. (Mari Koo) Ei kommentteja.

Ostosrauhan julistus

wednesday 28. decemberta 2011 klo 12.18 kirjoittajana Mari Koo

Pari päivää sitten SusuPetal julkaisi alennusmyyntien kunniaksi Ostosrauhan julistuksen:

“Huomenna, jos maassamme riehuva myrsky suo,

alkaa kaupan, pelastajamme ja yksinvaltiaamme, riemurikas alennusmyynti:

ja täten julistetaan yleinen ostoshysteria kehottamalla

kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla mielipuolisuudella viettämään

sekä muutenkin ahnaasti ja pikavippejä säästämättä käyttäytymään,

sillä se, joka tämän ostoshuuman riemun rikkoo ja megasuperalea jollain

pihiydellä, nuukuudella ja saituudella taikka kulutusta pilkkaavalla käytöksellä ivaa,

on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää

taantumaan ja lamaan sekä rangaistukseen,

joka tästä itsekkyydestä on säädetty. Lopuksi toivotetaan kaupungin

kaikille asukkaille riemullista ostosjuhlaa.”

Be Sociable, Share!

Modeemit kiertämään nettiliittymien tarjouskampanjoilla

friday 1. julyta 2011 klo 9.01 kirjoittajana Mari Koo

Muutin tällä viikolla takaisin Sveitsistä Suomeen, ja tietysti Helsinkiin piti saada nettiyhteys uuteen osoitteeseen. Aiemmin olen ollut Welhon asiakas, ja oletin, että nykyisin DNA:n omistaman Welhon kautta homma toimii jatkossakin.

Ilahduin, kun Welhon sivuilta löytyi kierrätystekona markkinoitu tarjouskampanja.

“Oletko saanut modeemin kaveriltasi? Tee laajakaistatilaus ja saatte kaverisi kanssa ilmaisia laajakaistakuukausia.”

Käyttökelpoisia modeemeja pyörii varmasti runsaasti Helsingissä, joten hyvä, jos niiden käyttöön houkutellaan. Modeemithan tulevat yleensä nettiliittymien mukana kaupan päälle, mutta turhaa niitä on varastoida nurkkiin.

Toivottavasti vastaavia modeemit kiertämään -kampanjoita on myös muilla nettifirmoilla.

Tosin moni modeemi on teknologialtaan vanhentunut. Siksi myös kampanjat tyyliin “saat pienen hyvityksen vanhasta modeemista, kun palautat sen meille toimitettavaksi asianmukaiseen kierrätykseen” tulisivat tarpeeseen.

– – –

Syy siihen, miksi Kulutusjuhlassa on tällä viikolla ollut tavallista hiljaisempaa, on siis ollut muuttoni. Myös kesäkausi varmasti hiljentää kirjoittelua, mutta sitten taas aikanaan syksyllä jatketaan kulutuskeskustelua aktiivisesti.

Be Sociable, Share!

»   Mea lähti aurinkolasiostoksille: “Minäpä Nissenille ensimmäiseksi, koska Nissen oli muistaakseni olevinaan edullisempi kuin kukaan. Näyteikkunassaan lupasivat 200 kehyksen valikoimasta aurinkolasit 165 eurolla. Ei paha, ajattelin ja tsuumailin, että missähän päin ne 200 kehystä ovat valittavina. Näytillä oli noin 10 kehystä, toinen toistaan rumempia. Siitä huolimatta kysäisin, että, mitähän tuo tarjoushinta muuta pitää sisällään kuin näitä rumia viisi vuotta sitten muodissa olleita kehyksiä. Peruslinssit ilman ohennuksia, sanoi myyjä. Jos haluaa ne normit heijastuksenestot ja ohennetun linssin, joka tällaiselle miinus kuutosen ihmiselle on välttämätön, olisi hinta semmoiset pikkasta vailla neljäsataa. Neljä. Sataa. Viereinen optikkolike tarjosi oikein hyvän näköistä pokaa ja siihen ohennetut ja heijastamattomat linssit hintaan 450. Ovipielen mainos kirkui samaan aikaan 165 euroa. Mutta sillä hintaa olisi saanut vain, jos joku kolmesta rumasta kehyksestä sentin paksuisilla linsseillä olisi kelvannut. Ei tullut kauppoja sielläkään.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Pikku-Apuri ehdottaa punaisten tarjoustarrojen korvaamista vihreillä myönteisemmän mielikuvan vuoksi: “Siitä tulikin mieleeni, että kannattaisiko näiden vanhojen tuotteiden tarjouslaput olla parempia? Neonpunainen tarjouslätkä viestii vain negatiivisuutta: Tuote on jo pilaantunut ja asiakas joka sen koriinsa kourii, köyhä ja epätoivoinen. Eikö tuo tarrapohja voisi olla esim. vihreä? Sillä siitähän on kysymys: ekologisuudesta. Ihmiset pelastavat tuotteen roskiskohtalolta. Tekstiksi joku houkutteleva kehoitus? Kyse tässäkin on asennemuutoksesta – paha onkin hyvää. Ainakin itse ostaisin näitä tuotteita enemmän, ja säästäisin taas parikymppiä viikossa lisää. Se tekee tuhat euroa vuodessa/ talous. Tarrapohjan muutoksella.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Kartanon Matti vinkkaa Pelastusarmeijan kanta-asiakkuudesta: “Pelastusarmeijan kirpputorit myöntävät kanta-asiakkailleen 30 % alennuksen ostoksesta kuin ostoksesta 11.-15. maaliskuuta välisen ajan. Usein kirjoja Tampereen Puutarhakadun toimipaikasta ostavana hankin reilu vuosi sitten itselleni kanta-asiakaskortin muistaakseni 15 euron hintaan. Tavallisesti kortilla saa 15 % alennuksen kaikista yli 10 euron ostoksista. Katso netistä lähimmän Pelastusarmeijan kirpputorisi sijainti. Ehdin käydä perjantaina Puutarhakadun kirpputorilla ja mukaani tarttui jälleen joukko kirjoja” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Täällä Sveitsissä päivittäistavarakaupassa asioidessa huomasin heti isot alennusmainokset. Suomessa harvoin näkee samanlaisia elintarvikemainoksia, joissa tuotteita myydään 30–50 prosentin alennuksella tai “kaksi yhden hinnalla”. Suomessa sen sijaan mainostetaan enemmän tyyliin “aina edulliset hinnat”, ja aleprosentit jäävät pienemmiksiä. Tämä sai pohtimaan hinnoittelua ja sen läpinäkyvyyttä hieman laajemminkin: mitä tuottaja saa viinistä tai lihasta, mikä mahtaa olla kaupan kate? Kirjoitin aiheesta Kaupan liiton blogiin viime viikolla. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Ei orjuudelle -kampanjoi orjuuden poistamiseksi maailmasta. Kampanjaan liittyy vetoomus suomalaisille suklaanvalmistajille Fazerille ja Pandalle: vetoomuksella tahdotaan Fazerin ja Pandan valitsevan Reilun kaupan sertifioinnin tuotteilleen. Kampanja löytyy myös Facebookista. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Jyväskylässä on kaupunginkirjaston poistokirjojen myyjäiset tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina. Kirsimaria iloitsee: “Aikuisten romaanit maksavat poistohinnastossa euron kappale, lastenkirjat 50 senttiä. Myytävänä on myös tietokirjoja ja lehtiä, äänikirjoja ja vaikka mitä. En ehtinyt ottaa selvää kaikesta, sillä visiittini oli vain parinkymmenen minuutin mittainen. Minulle kävi perinteiset: olin varannut vain 12 euroa rahaa, ja 15 minuutin ja vasta puolentoista pyödän kiertämisen jälkeen (!) suusta pääsi hiljainen uikutus, kun tajusin kantavani jo mukanani enemmän kuin mihin minulla on varaa, ja vielä niin paljon olisi ollut… Myyjäisvierailun rajaaminen budjetilla oli silti tehokasta, sillä muuten olisin ostanut enemmän kuin jaksan kantaa. Onneksi tapahtumassa käy maksuvälineeksi vain käteinen.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

Reilun kaupan viikko tarjoaa myös alennuksia

wednesday 27. octoberta 2010 klo 19.33 kirjoittajana Mari Koo


Parhaillaan vietetään Reilun kaupan viikkoa. Se näkyy paitsi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tempauksina, niin reiluja tuotteita myyvien yritysten tarjoamina alennuksina.

Esimerkiksi nettivaatekauppa KarmaShop tarjoaa nyt tuotteet ilman postikuluja. Myös Vihreät vaatteet myy paria paitaa kampanja-alennuksella.

Tampereella kahvila Kahvilla kertoo Facebookissa, että nyt saa kaksi reilua kahvia yhden hinnalla.

Jos joku on bongannut muita Reilun kaupan viikon kampanjoita, niin toki saa vinkata.

– – –

Viime viikolla käynnistynyt reiluun jäätelöön liittynyt keskustelu jatkuu edelleen. Eli miten paljon ainesosista pitää olla reiluja, että jäätelöön tulee reilun merkki? Yhdistelmätuotetta ei saa nimetä Pirkka Reilun kaupan vaniljajäätelöksi, mutta meneekö kuluttaja harhaan, jos tuotteen nimi on Pirkka vaniljajäätelö ja paketissa on Reilun kaupan sertifiointimerkki?

– – –

Reilusta kaupasta on tällä viikolla uutisoitu esimerkiksi se, että toiminta laajenee mm. kultaan ja katkarapuihin.

Mielestäni nämä ovat varsin mielenkiintoisia valintoja: kulta on varmaankin maailman epäekologisimpia tuotteita (jonkinlaista tietoa tästä saa Saku Ovaskaisen opinnäytetyöstä (pdf), jossa on laskettu, miten paljon ekologisempaa on esimerkiksi muuttaa vanhan sormuksen kokoa kuin uusi), eikä katkarapujenkaan maine kovin kummoinen ole. Mutta hyvä tietysti, jos jalometallien tuotantoketjuja tai katkarapujen kalastusta saadaan näin paremmaksi.

Be Sociable, Share!

»   Takaisin Kallioon vinkkaa mahdollisuudesta halvempiin hintoihin: “Hmm… harvemmin tulee mainostettua mitään nettipalvelua, mutta CityDeal vaikuttaa kohtalaisen asialliselta sivustolta. Idea on vähän samanoloinen kuin joskus kauan sitten valloilla olleissa kimppatilaussivustoissa, eli kun tietty määrä ihmisiä ostaa jotain tuotetta niin se saadaan huomattavasti edullisempaan hintaan. Tuolla tosin tarjoukset ovat päivittäisiä ja kaupunkikohtaisia, ulottuen erilaisista day spa-palveluista liikuntapalveluihin ja festarilipuista ravintolalahjakortteihin. Alennukset ovat ihan merkittäviä ja yleensä tavaraa tahi palveluja saa puoleen hintaan tai edullisemmin. Tänään esimerkiksi on myynnissä lippuja Kivenlahti Rockiin. Kolmen päivän lippu irtoaa hintaan 37,50€ normaalihinnan ollessa 75€. Aika hyvä säästö jos on ajatellut sinne menevänsä.” (Mar Koo) 8 kommenttia.

»   Kuluttajaliitto ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto kampanjoivat “Kanat kartanolle” -tempauksella tuotantoeläinten parempien olojen puolesta. Tempaus vaatii mm. eettisempää broilerituotantoa ja kuluttajia ottamaan oma vastuunsa eettisyydestä ostopäätöksillään. Samalla halutaan tuoda esiin totuus kanaloista: “[- – -] munat haudotaan koneellisesti ja untuvikoista vain munijakanat jätetään eloon, kukkopojat lopetetaan välittömästi. Sen jälkeen kanan elämä jatkuu joko hiukan toista vuotta munijakoneena tai noin kuukauden mittaisen kasvupyrähdyksen ajan lihabroilerina”, kertoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö kokemuksistaan. Kanoja pidetään Suomessa lukumääräisesti enemmän kuin mitään muita tuotantoeläimiä. Vuositasolla munijakanoja ja broilereita teurastetaan yli 55 miljoonaa yksilöä suunnan ollessa jatkuvasti kasvava. Sekä lihan- että munantuotantoon liittyy vakavia eläinten hyvinvointiongelmia.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Norppa heitti noppaa voitokkaasti: “Piipahdin Ruohonjuuressa hakemassa nopeasti illaksi ruokatarvikkeita. Kassajonossa kuulin myyjättären iloisen äänen, joka kertoi heillä olevan meneillään noppa-tunti. En ollut koskaan kuullutkaan mistään noppa-tunnista. Homma toimii niin, että asiakas saa noppa-tunnin aikana heittää kassalla ihan oikeaa noppaa, ja jos saa silmäluvuksi kuusi, täytyy ostoksistaan maksaa vain puolet. Edelläni oli kaksi naista ja innostukseni hieman laski, kun ensimmäinen jonossa heitti kuutosen. En ole kovin loistava todennäköisyyslaskennassa mutta ajattelin suoraviivaisesti, ettei ainakaan auta jos kolmesta jo yksi on heittänyt toivotun luvun. Toivonliekki pieneni entisestään kun vielä edellänikin oleva heitti, kuinkas muuten, kuutosen. Mutta antakaas olla, kun sitten tuli minun vuoroni – hyvänen aika – numero kuutonenhan se siinä, ja ostokset puoleen hintaan. Aivan loistava idea! Olisi ollut todella hyvä idea mielestäni ilman voittoakin mutta lämmitti että tavaroista saikin pulittaa puolet aiottua vähemmän.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

»   Vihreällä taipaleella -blogin kirjoittaja on asioinut viime lauantaina Lidlin luomualessa: “Huomasin suureksi ilokseni, että Lidlissä on tarjouksessa kaikki luomutuotteet, -20%. Suuntasin askeleeni siis lähimpään Lidliin ja ostin hilloa ja pakastevihanneksia. Kyseisen kaupan luomutarjonta ei ole mitenkään suunnattoman suurta, mutta jotain mielestäni varsin hyviä tuotteita sieltä löytyy ja vieläpä hyvään hintaan. Tuotteet eivät taida olla kotimaisia, mutta eipä kai kaikkea voi saada. Pidän mm. luomumansikkahillosta. Siinä on enemmän marjoja ja vähemmän lisäaineita kuin suomalaisissa hillosiskoissaan ja hintakin on erittäin kilpailukykyinen. Ostamani pakastevihannekset (parsakaalta, kukkakaalta ja porkkanaa sisältävä) vaikuttaa myös lupaavalta – jostain syystä olen suosinut tuoreita vihanneksia, vaikka väittävät, että pakastetut sisältäisivät (lähes) yhtä paljon vitamiineja kuin tuoreet.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

« vanhemmat kirjoitukset