»   Paha Kollektiivi ideoi epävalintataloa: “Ostaminen on mennyt hirveän monimutkaiseksi. Jos haluaa ostaa paketillisen voita, on valittava kymmenien joukosta. Jogurttihylly on sata metriä pitkä. Sen lisäksi, että valintojen paljous kuormittaa kuluttajaa, se on myös ekologisesti (ja ehkä ekonomisestikin) järjetöntä hävikin ja sähkönkulutuksen muodossa. Vaihtoehdon voisi tarjota epävalintatalo, jossa kustakin tuotekategoriasta olisi tarjolla vain yhtä tuotetta. Kaupasta voisi ostaa leipää, juustoa ja jogurttia. Sen tarkemmin ei voisi eikä tarvitsisi valita. Valikoima vaihtelisi kausittain.” (Mari Koo) 7 kommenttia.

»   Veloena epäilee, että suomalaisten “puoli kiloa päivässä” -tavoite voisi olla paremmin saavutettavissa, jos hedelmät ja kasvikset olisi tuotteistettu tehokkaammin: “Niissä ei ole takuuta tasaisesta laadusta. Usein niistä annettu informaatiokin on surkean huonoa. Tavallisessa kaupassa ei vaivauduta useinkaan merkitsemään lajikkeita tarkasti. (Jotkut hedelmätiskivastaavat pääkaupunkiseudulla ansaitsevat kyllä lämpimän kiitoksen: lajikkeet ovat lapuissa niissäkin hedelmissä, joissa niitä ei yleensä vaivauduta mainitsemaan.) Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät tiedä, mikä sen valtavan hyvän makuisen appelsiinin lajike oli, esimerkiksi. Sitten kun he ostavat seuraavan kerran appelsiineja, tuloksena voi olla pettymys. Ovathan nyt toki morot ja salustianat aivan eri maata kuin ne greipin kokoiset, puisevat suuret appelsiinit, ne missä on paksut kuoret ja aika mauton sisus. Helposti koko appelsiinien suku tulee tuomittua “ei syömisen arvoiseksi”, vaikka appelsiineissa on yhtä isot makuerot kuin omenissakin. (Omenalajikkeet kai useimmat tuntevat, ainakin ne yleisimmät kaupoissa myytävät, golden ja red deliciousit, ida redit ja granny smithit?) Sama pätee greippeihin. [- - -] Huomaan, että salustianat, morot ja ruby redit ovat ainakin minulle tuotteistuneet vähän vahingossa. Niitä ei sillä lailla ole mainostettu, mutta olen ottanut selvää asioista ja tiedän, mitä haluan, kun ostan appelsiinin tai greipin. Voi kunpa muutkin vihannekset merkattaisiin lajikkeittain. Lajikkeen alle voisi vielä kirjoittaa lyhyen kuvauksen, vähän kuin Alkossa viinipullojen luona. Luulen, että ainakin itse voisin houkuttua ostamaan erityisen mehukkaan ja makean lajike-eritellyn kaalinpään tai maultaan pyöreäksi ja juurevaksi kehutun lajikepurjon. Tomaatteihinkin soisi lajikemerkinnät. (Jos ei muuta, niin siksi, että voisi surra niin harvoja lajikkeita viljeltävän kaupallisesti – ja lajikkeita, joiden logistiset ominaisuudet korostuvat makuominaisuuksien sijaan.) Voisikohan tämä lisätä vihannesten ja hedelmien menekkiä noin yleisemminkin? Tuskin siitä kaupassa olisi kauheasti vaivaa. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Väinölä tuskailee hedelmien ja vihannesten laadun kanssa: “Mikä hitto tämän maan kauppoja vaivaa. Eikö sitä nyt saatana osata käsitellä kasviksia, hedelmiä sun muita oikein? Ongelma on osittain siinä, että kun sitä tahtoisi ostaa luomua ja reilua, mutta kun niitä ei saa irtotavarana vaan valmiiksi pakattuina. Sipuleista järjestään osa on palellutettu. Avokadot myydään vähintään pareittain ja yleisimmin toinen on jo ylikypsä ja toinen on aivan raaka. Hedelmäpusseissa on aina joku pilaantunut yksilö. porkkanat on pusseissa pieninä pätkinä. eikä tämä koske pelkästään luomu- / reiluosastoa. Parsakaalit on aivan ruskeita. Munakoiso saattaa näyttää ja tuntua ihan hyvältä, mutta kylmetetty nekin perkeleet on. Sienet on rasian päällä ihan hyviä, mutta pohjimmaiset on muhjuuntuneita, homehtuneita ja multaisia. Paprikat on joko ihan hemmetin kuivuneita tai sitten mätiä.” (Mari Koo) 5 kommenttia.

»   Vaiheinen kritisoi Kaupan liiton uutisoitua kannanottoa, jonka mukaan myymälöiden, esim. isojen kauppakeskusten, sijoittelua ei saisi rajoittaa nykytavalla eli ympäristönäkökulmiin vedoten: “Ilmastonmuutoksen yhteiskuntaan ei kuulu Kaupan liiton kaltaiset ideat ja hankkeet, joissa erilaisia kuvioita perustellaan sillä, että on haitaksi liiketoiminnalle se, että ympäristörasitusta kasvatetaan täysin tarpeettomasti. Samalla haastattelussa esitetty uhkaus siitä, että ” ulkomaiset kiinteistösijoittajat pakenevat Suomesta, ellei suurkauppoja saa perustaa liiketoiminnan kannalta parhaille paikoille” on menneiden aikojen uhoamista ja pelottelua. Kaupan liitolta jää näkemättä, että nämä pikavoittoja ekologisten kustannusten hinnalla etsivät sijoittajat ovat Suomesta ylipäätänsä kiinnostuneita vain siksi, että täkäläiset sinisilmäiset päättäjät antavat turhuuden tapahtua ja heidän kerätä voitot vauhdilla.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Valokuvaaja Peter Forsgård suosii suomalaista kauppaa: “Itse pyrin aina ostamaan kaiken Suomesta. Toisinaan on tavarasta joutunut maksamaan hiukan korkeamman hinnan, mutta vastapainoksi on saanut oikean kontaktin jonka kanssa voi tarvittaessa asioida. Kotimaisella kaupalla tai verkkokaupalla on kasvot eli niihin on helpompi olla yhtedessä, jos ongelmia tulee. Tottakai on tilanteita, että kaikkea ei Suomesta saa ja toisinaan hintaero on niin sellainen, että on suuri houkutus tilata ulkomailta. Tällä hetkellä esimerkiksi videokuvausta järkkärillä helpottavia lisähärpäkkeitä on hyvin vaikea löytää täältä. Lähes ainoa mahdollisuus on hankkia ne ulkomailta. Meillä on valitettvan pienet markkinat ja kaikkea ei vaan kannata tänne tuoda. Tosin ulkomailta ostaminen ei tilannetta yhtään paranna. Suomesta ostaminen myös takaa sen, että meillä on jatkossa täällä palveluita ja maahantuojia. Samoin ammattitaitoinen huolto- ja korjaustoiminta jatkuu täällä, eikä vermeitä tarvitse lähettää takuuhuoltoon esim. Saksaan.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Moody havainnoi Pirkan reilumpia tuotteita: “Olen seurannut reilun kaupan tuotteiden lisääntymistä Pirkka-sarjassa. En muutoin kommentoi (tässä ja nyt) Keskon ja S-ryhmän eroja, mutta se pitää todeta, että Pirkka-tuotteissa on huomattavasti enemmän reiluja ja/tai luomuja tuotteita kuin Rainbow-sarjassa. Se, että noissa kauppojen omien merkkien tuotteissa on reiluja ja/tai luomuja tuotteita, on äärimmäisen hyvä juttu siltä kannalta, että omien merkkien tuotteita myydään ympäri Suomea, myös pienten paikkakuntien pikku ruokakaupoissa. Pisimpään itse olen nähnyt Pirkalla reilun kaupan banaaneja, kukkia ja peruskahvia ja -teetä. Viimeisen parin vuoden aikana tarjonta on kuitenkin laajentunut huomattavasti. Ensin tulivat reilun kaupan ainesosia sisältäneet jogurtit, sitten spelttikeksit (ovatkohan ainoat “valtavirran” spelttituotteet?) ja nyt loppuvuodesta erilaiset teet, kaakaot, suklaat ja vanutuotteet. [- - -] Pirkalla on erillinen sivu reilun kaupan tuotteistaan. Toivotaan, että sama suunta jatkuu ja että muutkin valmistajat alkavat ottaa enemmän reilun kaupan tuotteita valikoimiinsa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Norppa etsiskeli Stockmannilta luomutuotteita: “Alakerrassa osuin vahingossa asiakaspalvelutiskille. Yllättäen hieman syrjästä, ikään kuin piilosta löytyi sijoittettu oikea, elävä asiakaspalvelija. Olin jo kierrellyt hyllykön jos toisenkin, ja ällikästäni huolimatta äkkäsin kysyä löytyisikö heiltä listaa myynnissä olevista luomutuotteista. Tyhmäähän se on juosta hikipäässä etsimässä hyllyiltä tuotteita jos niitä ei edes ole myynnissä. Stockmannilta ei kuulemma löydy listaa luomutuotteista jotka heillä on myytävänä. “Sellaista ei ole koskaan ollut”. Ystävällisesti ehdotinkin, että ehkä olisikin jo aika. Listan läpi käyminen kotona tietokoneella on huomattavasti vaivattomampaa kuin toppatakissa nälkäisenä ympäri kauppaa. Netissä olevaa listaa olisi myös helppo linkittää kavereille sekä suositella tutuille. Tämän jälkeen hän kiitti palautteesta ja lupasi välittää tiedon eteen päin yksikönvastaaville. Nyt sitten jännittyneenä odotamme montako vuotta tähän menee. Hyvänä uutisena kerrottakoon toki, että Stockkan luomuvalikoima on lisääntymässä. Maaliskuussa avataan kuulemma osa uudistunutta ruokaosastoa, ja ilmeisesti ensi vuonna lisää. Tänään mukaan löytyi luomuna mysliä, maitoa, omenamehua, oliiviöljyä, kaalia, siitakesieniä, kahvia, kasvisliemikuutioita sekä kiinnostavaa Gomasio-seesamsuolaa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Vaiheinen kirjoittaa ydinvoiman ja elintarvikeyhtiöiden yhteyksistä: “Viikonlopun HS kertoo, että ruokabusines haluaa mukaan ydinvoimabusinekseen. Ydinvoimaa maahamme ajavan Fennovoiman omistajista löytyvät mm. elintarvikealan yritykset Valio, Atria ja Myllyn Paras sekä kauppaketjuja pyörittävät Kesko ja SOK. Asiasta ei ole paljoa huudeltu, mikä sinänsä ei ole yllätys. Viime aikoina elintarvikebusines on pysyttäytynyt poliittisia intohimoja sisältäneiden hankkeiden ulkopuolella. [- - -] SOK:n osallistuminen ydinvoimahankkeeseen on sekin omituista, sillä SOK:n takaa löytyy 22 itsenäistä osuuskauppaa, jotka ovat asiakasomistajiensa – eli käytännössä kuluttajien – omistuksessa. Se avaa ydinvoima-aktivisteille selvän ja näkyvän keskustelukanavan liiketoiminnan moraalista ja sen suhteesta ydinvoimaan. Asiakasomistajilta ei tietenkään ole kysytty asiasta ennalta mitään. Se ei tietenkään operatiivisessa toiminnassa ole tarpeen, mutta SOK:n johdon olisi voinut olettaa ottavan huomioon potentiaaliset imagoriskit. Nyt osalle kuluttajista jää käteen se, ettei SOK oikeasti välitä taustoistaan ja siitä, mitä siellä ajatellaan asiasta.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Tänään eräs ystävistä kommentoi Faceookissa, miten aamiaisella ei saa ravintolassa kuohuviiniä ennen yhdeksää. Samaa lainsäädäntöä oli kohdannut myös Norppa: “Seisoin aamulla puoli yhdeksältä Alepan kassalla 14 olutpullon kanssa. Kassaneiti totesi: Olutta ei myydä ennen kello yhdeksää. ” Oho. ” Mistä tuonkin olisi voinut muistaa/tietää? Kiitettävän harvoin on siis tullut käytyä aamuisin olutostoksilla, koska kyseinen rajoitus ei ollut pälkähtänyt mieleen.” (Mari Koo) 5 kommenttia.

»   Quinoaa! -blogin Heidi kehuu kauppaansa: “Olen käynyt ahkeraan lähikaupassani Citymarketissa ja olen todella iloinen ja yllättynyt sen kehittymisessä luomuvalikoiman suhteen. Antakaa tekin omalle cittarillenne palautetta, koska siellä näytetään olevan hyvinkin avoimia luomun suhteen toisin kuin eräissä muissa paikoissa. Valikoimasta löytyy jo kattavasti luomuvihanneksia ja hedelmiä [- - -]. Nyt luomujauhelihaa (ja muitakin lihalaatuja) on saatavina päivittäin! Myös luomujuustohyllyä kurkkasin ja siellä näkyi vakiotofujen ja edamin lisäksi olevan myös luomubrie-juustoa. Tietysti leipä/maitohyllyissä on myös luomutuotteita jonkin verran, mutta erittäin pienenä prosenttina. Loppuhuipennuksena kuka olisi uskonut: Yogi-teet cittarin hyllyssä! Samoin luomukahvia on ollut jo pidempään, toki myös muissa kaupoissa. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Suomalaisen terveellisen ruokakulttuurin toteuttamisongelmana on raaka-aineiden saatavuus, toteaa Haarukka: “Aika harva siis oikeasti noudattaa tällaista terveellistä suomalaista ruokavaliota. Me noudatamme suomalaista ruokavaliota. Terveellinen ruokavalio olisi varmasti toimiva, vaikka sanaparin väliin laitettaisi mitä tahansa maantieteellistä aluetta kuvaava määre. Terveellisen suomalaisen ruokakulttuurin ongelma on minusta usein siinä, että sitä ei osata myydä. Siskon poimimat marjat ja serkkupojan metsästämä hirven liha ovat aivan herkullisia, mutta mitä jos kukaan lähipiirissä ei poimi eikä metsästä? Pakastealtaan perusmarjat tulevat jostain Puolasta, hirvenlihaa näkyy kaupassa erittäin harvoin ja sieniäkin saa etsimällä etsiä. Koko syksyn olen himoinnut tatteja, mutta niitä ilmeisesti myydään pelkästään jonnekin Italiaan. Kunnon kalaa pitäisi kai mennä etsimään kauppahalleihin, mutta kun niitä ei tahdo löytyä pääkaupungistakaan. Ison kaupan ruokaöljyhyllyllä voi valita kymmenistä kiehtoviksi suunnitelluista oliiviöljypurkeista, mutta kotimaista rypsiöljyä on tarjolla muutamaa peruslaatua.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Huomenna lauantaina (31.10.) vietetään pyhäinpäivää, ja se sulkee myös ruokakauppojen ovet. Poikkeuksena tietysti ne liikkeet, jotka saavat olla auki pyhäpäivistä riippumatta. Sunnuntaina kaikki kaupat saavat olla avoinna klo 12-21, mutta aukiolossa on tietysti kauppakohtaisia vaihteluita. Lisää pyhäinpäivän tuomista muutoksista mm. julkiseen liikenteeseen Hesarin jutusta. (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Laura Koljonen ei halua automaattikassoja: “Vihaan automaattikassoja. Sekä a) periaatteessa että b) käytännössä. a) Periaatteessa. On kiva seurata ihmisiä jonottamassa ja kytätä heidän ostoskoriensa sisältöä. Se ei ole mahdollista, jos kaupassa pitää kulkea viivakoodinlukija kädessä ja olla tehokas. Pieni jonottaminen tekee hyvää. Paitsi jos on erittäin kiireinen; silloin se tekee erittäin hyvää. b) Käytännössä. Kun asuin jonkin aikaa Keski-Euroopassa, oli aika rasittavaa tapella automaattikassojen kanssa. Jos ne nimittäin hajosivat, edessä oleva portti ei auennut, eikä kaupasta päässyt ulos. Ei ilman ostoksia tai niiden kanssa. Ja koska kaikki oli automatisoitu – ja hei, ei tietenkään voinut hajota -, myyjiä oli lähettyvillä nolla.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

»   Arkipäivän aktivisti pettyi toistamiseen Hemtexiin: “Tarjouspöytä siis houkutteli ja kun en muuta ostettavaa löytänyt, ajattelin, että tuikkuja menee varsinkin tulevina syysiltoina paljon, joten kannattaa ostaa kun halvalla saa. VIRHE! Halpoja tuikkuja ei kannata ikinä maksaa, jos siis haluaa, että ne palavat kunnolla. No, arvaattekin varmaan, että nämä eivät kovin kummoisesti palaneet.” (Mari Koo) Ei kommentteja.