Kulutusjuhlan avainsanalla 'Vähittäiskauppa' merkittyjä kirjoituksia
»
Haarukka kertoo omasta lähikauppavalinnastaan ja kyselee muiden tavoista: “Kauppaa 1 suosin siksi, että se on vähän lähempänä ja siellä palvelee useimmiten kauppias, joka juttelee hyväntuulisesti asiakkailleen (aivan mahtavaa!). Kuitenkin valikoimassa on toivomisen varaa, samoin hinnassa. Minun makuuni kaupassa 1 ei ole tarpeeksi hyvälaatuisia kasviksia eikä juustoja.
Kauppa 2 on muodostunut peruskaupakseni siksi, että valikoima on sopii ruokavaliooni parhaiten: vihannekset ovat tuoreita, liha- ja kalatiski on erikseen ja sieltä saa herkullista lähileipää. Silti myös kaupassa 2 kohtaan jatkuvasti pieniä puutteita. Se ei vastaa täydellisesti pähkinänhimooni eikä tofutoiveisiini, muun muassa. Sellaisia asioita varten suunnittelen käyväni etnisissä kaupoissa ja kauppahallissa vähän toisella puolella kaupunkia. Toivoisin, että tästä tavasta tulisi oikeasti rutiini.
Olisi kiva kuulla, mikä vaikuttaa sinun kauppavalintoihisi. Onko jollain yksittäisellä tuotteella iso merkitys?” (Mari Koo)
4 kommenttia.
»
Osmo Soininvaara kommentoi S-ryhmän uutista nettiruokakaupan perustamisesta: “S-ryhmä aloittaa verkkoruokakaupan, josta saa Alepan tuotteita.
Siis hetkinen? Täysin väärin päin!
Olen kokoajan tiennyt, että S-ryhmällä on jotain tuollaista tekeillä, mutta luulin tehtävän toisin päin. Nettiruokakauppa, joka toimittaa huonon valikoiman tuotteita kotiin, ei voi menestyä. Paremmin menestyisi konsepti, joka tuo täyden valikoiman Alepaan. Siis, jos lähikauppasi on Alepa, joka ei myy karitsan paahtopaistia, voisit tilata karitsan paahtopaistin lähi-Alepaan ja noutaa ne sieltä samalla kun haet maidon ja edamjuuston.
Tämäkään ei toimi Helsingissä, mutta voisi toimia pidempien matkojen Suomessa.” (Mari Koo)
2 kommenttia.
torstai 24. kesäkuuta 2010 klo 21.59 kirjoittajana Mari Koo
Juhannusostoksille ehtii vielä huomenna eli:
Juhannusaattona eli perjantaina kaupat saavat olla auki klo 7-12.
Juhannuspäivänä kaupat ovat kiinni.
Sunnuntaina kaupat ovat auki normaalisunnuntain tapaan.
Tuttuun tapaan rajoitukset eivät koske esimerkiksi kioskikauppaa, huoltoasemia tai Helsingin asematunnelin kauppoja.
Alkot ovat auki perjantaina klo 9-12. Lauantaina ne ovat luonnollisesti kiinni.
Taulukko ja tiedot aukioloajoista löytyvät Päivittäistavarakauppa PTY ry:n sivuilta.
—
Mukavaa kesää!
Oikein mukavaa juhannusta kaikille ja nauttikaa kesästä! Kulutusjuhlassa lienee nyt lähiaikoina hiljaisempaa, koska kirjoittajat kirmailevat kesälaitumilla ja hiukkasen tavallista vähemmän näppäimistön äärellä.
Avainsanat: laki, Laki &oikeus &politiikka, sunnuntaiaukiolot, Vähittäiskauppa
Ei kommentteja.
»
Filosofian puutarhassa kaivataan muutosta suomalaiseen viljelyyn: “Parhaaseen satoaikaan meille kaupitellaan toiselta puolelta maapalloa rahdattuja puoliraakoja kasviksia. Ruokavalioomme yritetään tuottaa vaihtelua raakakypsytetyillä mangoilla ja avokadoilla, mutta samaan aikaan tuoreita herukoita, lehtikaalia ja raparperia saa etsiä marketista vainukoirien kanssa. Mikä järki tässä on? Miten tällainen tilanne on ylipäätään mahdollinen? Missä ovat tuottajat jotka tuottaisivat marketteihin ja lähikauppoihin kotimaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä? Meidän perheelle kelpaisivat laadukkaat lihatuotteetkin, ja taitaisivat kelvata muillekin kuluneen kevään kanannahkapihviuutisten jälkeen. Niin kauan kun Lohjan Citarista ei löydy syksyisin härkäpapuja ja tuoreita kurpitsoita, minä en usko etteikö viljelijöille olisi tässä maassa arvokasta työtä tehtäväksi. Se pitäisi vain muuntaa työksi jolla tulee toimeen. Tämä on taas kerran poliittinen haaste.” (Mari Koo)
8 kommenttia.
»
Kivijalkahoito-blogissa kirjataan kokemuksiaan kokeilusta, jossa eletään pari viikkoa ilman ketjukauppoja. Mirja toteaa mm. ajankäytön ongelmat: “Ruuanlaitto kotona vaatii nykyään suunnittelua. Jos töistä lähtee seitsemän jälkeen, ei ehdi enää Kallion etnokauppoihin, Hallista puhumattakaan. Pikkukauppojen suuntaan voisikin heittää kysymyksen, että olisiko muutama lisätunti pahitteeksi? Tai voisiko ajat valita paremmin? Yhdeksästä viiteen sijaan yhdestätoista seitsemään, esimerkiksi.” (Mari Koo, blogi löydetty Hesarin jutun kautta)
6 kommenttia.
»
Päijät-Hämeen KOTI-projektin Vetovoimaa-blogi kertoo uutisesta, jonka mukaan lähiruokahyllyjä kokeillaan kaupoissa: “Lähiruoka tulee Osuuskauppa Hämeenmaan kaikkiin Lahden S-Marketteihin kesäkuun alusta tarjolle omana lähiruokahyllynään. Myös Sokoksen S-Market sekä lisäksi Kukkilan Sale ovat mukana jo käynnistysvaiheessa. Hienoa!” (Mari Koo)
1 kommentti.
»
Vihreällä taipaleella -blogin kirjoittaja on asioinut viime lauantaina Lidlin luomualessa: “Huomasin suureksi ilokseni, että Lidlissä on tarjouksessa kaikki luomutuotteet, -20%. Suuntasin askeleeni siis lähimpään Lidliin ja ostin hilloa ja pakastevihanneksia. Kyseisen kaupan luomutarjonta ei ole mitenkään suunnattoman suurta, mutta jotain mielestäni varsin hyviä tuotteita sieltä löytyy ja vieläpä hyvään hintaan. Tuotteet eivät taida olla kotimaisia, mutta eipä kai kaikkea voi saada.
Pidän mm. luomumansikkahillosta. Siinä on enemmän marjoja ja vähemmän lisäaineita kuin suomalaisissa hillosiskoissaan ja hintakin on erittäin kilpailukykyinen. Ostamani pakastevihannekset (parsakaalta, kukkakaalta ja porkkanaa sisältävä) vaikuttaa myös lupaavalta – jostain syystä olen suosinut tuoreita vihanneksia, vaikka väittävät, että pakastetut sisältäisivät (lähes) yhtä paljon vitamiineja kuin tuoreet.” (Mari Koo)
2 kommenttia.
»
Tehilla kehuu Jyväskylän uudistunusta Sokosta: “Sokoksen remontoitu pohjakerros on kyllä hieno. Pohjakerroksessa sijaitsevat ruokakauppa Mestarin Herkku, kodinosasto sekä nykyään myös keskustan ainoa Alko. Erityisesti kodinosasto saa minulta kehuja, sillä se on selkeä ja avara. Arabialle on oma alueensa, samoin Iittalalle ja Pentikille. Mitäänhän en siis varsinaisesti tarvitse, mutta siellä on mukava ihan vain kierrellä ja katsella. Ihan kuin remontin myötä myös esillepanoon satsattaisiin enemmän, sillä ainakin minun mielestä osasto näyttää nyt oikein hyvältä ja houkuttelevalta. Anttila ja Sokkari molemmat on remontoitu tässä ihan vähän ajan sisällä ja molempien sisustusosastot on avattu. Ei niistä tosin voi edes puhua samana päivänä. Sokos näyttää panostaneen ulkonäköön ja tilaan huomattavan paljon enemmän, kun taas Anttila näyttää, no, Anttilalta.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
torstai 1. huhtikuuta 2010 klo 14.53 kirjoittajana Mari Koo
Pitkänäperjantaina ja 1. pääsiäispäivänä eli sunnuntaina kaupat ovat kiinni, kertoo Kaupan liitto.
Pääsiäislauantaina pienillä kaupoilla on vapaa aukiolo. Isommat, yli 400 neliömetrin kokoiset kaupat, voivat olla lauantaina auki aamuseitsemän ja iltakuuden välillä.
Toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina pienet liikkeet voivat olla auki neljä tuntia välillä 8–18. Esimerkiksi Alepat ovat auki klo 12–16.
Tosin mm. monet Siwat ovat auki sunnuntainakin: nämä poikkeusaukioloajat voi tarkistaa Siwan nettisivuilta. Samoin Helsingin Asematunnelissa tietysti mennään vapaammilla aukioloilla.
Lisäksi mm. kioskien, kukkakauppojen, huoltoasemien (joissa enintään 400m² päivittäistavarakauppa) ja haja-asutusalueiden muiden kuin uusien suuryksiköiden aukiolo on vapaata.
Alkot sulkevat ovensa tänään klo 20 ja avaavat seuraavan kerran tiistaina.
Avainsanat: sunnuntaiaukiolot, Vähittäiskauppa
Ei kommentteja.
maanantai 29. maaliskuuta 2010 klo 9.05 kirjoittajana annamaija
Ostinpa juuri jokavuotisen, pienimmän mahdollisen mämmipurkin, ihan vain huomatakseni, etten vieläkään pidä siitä. Siinä maistellessani tulin lueskelleeksi läpi paketin pakkausmerkinnät. Kannessa luki tuotteen säilyvän kesäkuulle pakastevarastoituna. Oman purkkini ostin eineshyllystä. Jääkaappilämpötilassa tuotteen luvataan säilyvän kaksi viikkoa. Kuitenkaan kuluttajalla ei ole mitään tietoa siitä milloin kyseinen tuote on pakasteesta otettu sulamaan, eli tuotteen säilyvyyttä voi vain arvailla.
Kaupan perustelu käytännölle on se, että asiakkaat haluavat tuoteensa käyttövalmiina nyt, kun pääsiäinen on jo niin lähellä. Samalla tavalla joulun aikaan myydään pakastevarastoituja kinkkuja einestiskistä, ilman säilyvyystietoja. Ainakin vanhaan kauppaani pakastevarastoituja, puutteellisilla säilyvyystiedoilla varustettuja kinkkuja tuli eineskuorman mukana, eli ne oli otettu sulamaan jo keskusvarastolla. Silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin myydä sulaneita kinkkuja ja arpoa sulamaanottopäivä. Varsin moni asiakas alennuskinkkuja ostaessaan kuvitteli silti niiden säilyvän parasta ennen päivämäärään asti.
Avainsanat: Pakkaukset, Vähittäiskauppa
3 kommenttia.
»
Jutta haluaisi ostaa itsehoitovalmisteet kaupasta tai kioskilta: “En olisi yhtään pannut pahakseni, jos tänäänkin erästä tuotetta tarvitessani olisin saanut sen kätevästi kauppareissulla. Nyt täytyi vasiten lähteä apteekkiin.
Ei, ei apteekki kovin kaukana ole mutta eri suunnassa kuin kauppa. Apteekkiin piti lähteä erikseen, kun kauppaostokset olin tehnyt.
Suuri riesa tällainen ei tietysti ole mutta mukavuutta rakastavana ostaisin ihan mielelläni itsehoitovalmisteita vaikka kaupasta siellä muutenkin käydessäni.
Kansa on nykyisin aika valistunutta . En oikein usko, että kauheasti holhousta kaipaisimme itsehoitotuotteita ostaessamme.” (Mari Koo)
4 kommenttia.
sunnuntai 21. maaliskuuta 2010 klo 12.15 kirjoittajana Mari Koo
Pelkkiä pakasteita myyvä kauppa? Näköjään Picard-ketju saa Ranskassa suosiota tällä konseptilla, jota olisi hieman hankala kuvitella Suomeen.
Tällä viikolla Pariisin kaduilla kävellessäni nämä myymälät kiinnittivät huomioini. Ne olivat selvästi kauppoja, mutta täynnä pakastimia eli ulkoasu poikkesi selvästi tavallisista supermarketeista. Pakko oli tietysti käydä vilkaisemassa sisällä ja kotimaahan päästyä myös googlettaa, mistä oli kyse. Päädyin lukemaan Answers.comin tekstin.
Picardilla on pitkä historia: se on valmistanut pakasteruokia jo 1970-luvulla, jolloin on avattu myös ensimmäinen myymälä. Picardin tuotteet ovat usein supermarkettien peruspakasteruokia kalliimpia, mutta samalla ainakin väitteiden mukaan laadukkaampia (luonnollisesti en itse testannut yhtään). Yhtiöllä on myös nettikauppa.
Pariisissahan erikoisruokakauppoja on paljon, eli siis liha-, leipä-, kala- tai vihannesostokset voi hankkia asialleen omistautuneita ja houkuttelevista pikkupuodeista. Sen oheen ilmeisesti myös pelkkien pakasteiden ostaminen yhdestä kaupasta sopii. Tietysti Ranskassakin on erilaisia peruskauppoja, joissa myydään kaikkea, mutta vankasti siis pienet erikoiskaupat pitävät asemiaan.
Näin ilmastonmuutoskeskustelujen aikoina en tietysti voinut olla miettimättä, mikä mahtaa olla pakastekauppaketjun hiilijalanjälki. Pakasteiden kuljetus ja säilytys vie paljon energiaa, mutta luultavasta kyseisissä kaupoissa hommaa on mietitty ihan rahansäästön vuoksi. Ainakin kaikki pakastealtaat näyttivät olevan kannellisia.
Tämä vierailuni Pariisissa aiheutti myös tietysti sen, että Kulutusjuhlaan en ole tällä viikolla juurikaan kirjoitellut. Kulutushavainnointia en toki voi välttää reissussakaan: yksi hupini on kuljeskella tavallisissa kaupoissa ja ihmetellä valikoimia.
Mutta nyt siis taas arjessa ja Suomessa.
Avainsanat: Matkailu, Ruoka ja juoma, Vähittäiskauppa
3 kommenttia.
»
Saara suosittelee harventamaan kauppareissuja: “Harventamalla ruokakaupparetkiä säästää aikaa, rahaa ja vielä ympäristöäkin. Jos käy harvemmin kaupassa, tilaisuuksia heräteostosten tekemiseen tulee vähemmän, joutuu ylipäätään syömään hieman suunnitelmallisemmin ja kuljetusmatkatkin vähenevät. [- - -] Jos lähtötilanne on se (kuten meillä oli) että ruokakaupassa on totuttu asioimaan harva se päivä kaiken välttämättömän kuten tuoreen maidon ja leivän perässä, on edessä tapojen muutos. Tietenkin oma, satoa tuottava kasvimaa on oikein kiva. Mutta talvella sellaista ei ole kellään. Joten perusedellytykset ruokakauppakäyntien harventamiseksi ovat yksinkertaiset: annos päättäväisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hieman säilytystilaa (jonka puutetta tosin voi auttaa keinolla jos toisellakin). Myös jonkinlainen ruuanlaittotaito on hyvä olla hankittuna. Leipomistaidosta on myös paljon iloa, etenkin jos et pidä näkkileivästä.
Jotta kaiken tarvittavan saisi kaupasta kerralla mukaan, tarvitaan kunnollinen kauppalista. Se puolestaan perustuu ruokalistaan johon on merkitty kaikki se mitä perhe aikoo viikon aikana syödä kotona. [- - -] Joka tapauksessa, suuri osa kauppamatkan vaivalloisuudesta liittyy itse kauppaan kulkemiseen ja ruokakassien raahaamiseen. Nämä vaivat eivät suinkaan tuplaannu kun kauppareissut harvenevat.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
maanantai 8. maaliskuuta 2010 klo 9.40 kirjoittajana Mari Koo
“Suomalaisten vaateyhtiöiden hankinnat kaikkein heikoimpien työolojen maista ovat parissa kolmessa vuodessa selvästi lisääntyneet, mutta yhtiöiden vastuullisuusvalvonta ei ole vastaavasti tehostunut. Yksi kyselyyn vastanneista yrityksistä on hankkinut vaatteita sotilasjuntan hallitsemasta Burmasta, toinen ilmoittaa harkitsevansa vaatteiden teettämistä Pohjois-Koreassa.”
Näin kerrotaan Finnwatchin tekemässä raportissa, joka julkistettiin tänään. Kyselytutkimus kattaa 28 yritystä, jotka myyvät Suomessa vaatteita tai urheiluvaatteita ja –välineitä. Vastaava kysely oli toteutettu myös vuosina 2006 ja 2007.
“Edistystä on tapahtunut vain vähän tai ei ollenkaan, raportissa päätellään. Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrityksillä on kyllä käytössään yhteiskuntavastuun ohjeisto, jota parin yhtiön tapauksessa on myös kehitetty kattavampaan suuntaan. Ohjeiston toteutus ja sen valvonta on kuitenkin yhä erittäin puutteellista, raportin tekijä päättelee.”
13 kotimaisesta vaateyhtiöstä kymmenen ilmoittaa, ettei niillä edelleenkään ole käytössä minkäänlaista vastuullisuusvalvontaa tai että tarkastukset hoidetaan laadunvalvonnan yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaatteiden tekijöiden työoloja ole uskottavalla tavalla valvottu.
Urheilualan 11 yhtiöstä ulkopuolisia tarkastuksia käyttää vain yksi eli Amer Sports, joka ei kuitenkaan kerro tarkastusten tuloksista. Toisin kuin useat muut kansainväliset urheiluyhtiöt Amer ei myöskään ole julkistanut hankintaketjuaan.
Tavaratalot ja marketketjut ovat hoitaneet vastuuvalvontansa liittymällä yritysten eettiseen BSCI-järjestelmään. Se tekee tehdastarkastuksia yritysten yhteiseen käyttöön. Suomalaisyhtiöistä BSCI-järjestelmän edelläkävijöitä ovat Kesko, Tuko ja Stockmann. Nyt verkostoon kuuluvat yhtä lukuun ottamatta kaikki selvitykseen osallistuneet tavaratalo- ja marketketjut.
Jäsenyys ei tarkoita sitä, että läheskään kaikki jäsenyhtiölle vaatteita tuottavat tehtaat olisivat BSCI:n tarkastusten piirissä tai että ne olisivat läpäisseet tarkastuksen.”
Lisäys:
Koko raportti (pdf) FinnWatchin sivuilla.
Samalla tietysti voi mainita Puhtaat vaatteet -kampanjan alkamisen, löytyy myös Facebook-ryhmä.
Avainsanat: Eettisyys&ekologisuus, Tutkimuksista, Vaatteet, Vähittäiskauppa
Ei kommentteja.
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010 klo 17.35 kirjoittajana annamaija
Hei, olen annamaija, Kulutusjuhla-blogin uusin kirjoittaja. Olen ruokakaupantäti. En silti ole erityisen kaupallinen mieli, ja siksi aloitan kertomalla siitä, mitä kaupasta saa ihan ilmaiseksi.
Kaupasta saat ilmaiseksi tiettyjä palveluja. Kauppaan voi palauttaa panttipulloja. Lisäksi kauppaan voi viedä kierrätettäväksi paristoja ja pieniä akkuja. Elektroniikkajätteen voi joko palauttaa kauppaan tai vähintään kaupasta kerrotaan lähin elektroniikkajätteen vastaanottopiste.
Mutta saa sieltä ilmaista tavaraakin. Tai sanotaanko materiaalia. Pahvilaatikot lienevät se tavallisin tavara, mitä kaupasta haetaan. Pahvia kauppaan tulee pakkauksista, joissa tuote-erät kauppaan saapuvat. Laatikoita on yllättävän pieni osa, tuotteet voi olla pakattu esimerkiksi pahvialustalle kuristemuovilla. Näistä pakkauksia olen käyttävnyt tarjoiluun (tölkkialustat), tehnyt niistä joulukoristeita (sipsilaatikot, joissa oli tähtiä) ja pakannut niihin joululahjoja (sokerin voimapaperipäälliset).
Muovisia kertakäyttöisiä alustoja on ainakin hammastahnoilla ja –harjoilla, nuudeleilla ja salaateilla. Kova muovi on kaupassa energia- tai jopa sekajätettä, joten sen uusiokäyttö olisi erittäin suotavaa. Toistaiseksi olen näistä käyttänyt vain paksua muovinauhaa, joilla isoja pakkauksia on joskus kiristetty kiinni, ja näitäkin kissanleluina eli eivät ole kovin kuluvassa käytössä. Keväällä pääsiäismunien alustoja menee joskus kasviharrastajille taimien koulintaan. Tähän kävisivät muuten myös salaattiruukkujen muovialuset. Tulevien iltalehtien mukana nurkkiin tuntui kertyvän myös kasoittain paksuja hyviä kuminauhoja, joille ei ole mitään käyttöä.
Asiakkaana on tietysti vaikea nähdä kaikkea sitä jätteeksi menevää materiaalia, mitä kaupassa syntyy. Yleensä tavara pyritään hyllyttämään ilman tukkupakkauksia. Jonkin verran pakkausmateriaalia on kuitenkin pakko pitää hyllyssä, jos tuote ei esim. pysy sellaisenaa pystyssä. Paljon askartelumateriaalia tarvitsevien tahojen ja kauppojen välille olisikin hyvä syntyä enemmän yhteistyötä materiaalin siirron merkeissä. Kaikissa kaupoissa ei kuitenkaan ole aikaa eikä mahdollisuuksia lähteä seulomaan sopivaa materiaalia tarvitseville. Oikeasta kaupasta kysymällä kuitenkin kuka tahansa voi saada käyttöönsä paljon erilaista materiaalia, ihan ilmaiseksi.
Loppubonuksena pääsiäismunien kennoista taitettu minikasvihuone:
Avainsanat: jäte, kierrätys, Vähittäiskauppa
3 kommenttia.
»
Paha Kollektiivi ideoi epävalintataloa: “Ostaminen on mennyt hirveän monimutkaiseksi. Jos haluaa ostaa paketillisen voita, on valittava kymmenien joukosta. Jogurttihylly on sata metriä pitkä. Sen lisäksi, että valintojen paljous kuormittaa kuluttajaa, se on myös ekologisesti (ja ehkä ekonomisestikin) järjetöntä hävikin ja sähkönkulutuksen muodossa. Vaihtoehdon voisi tarjota epävalintatalo, jossa kustakin tuotekategoriasta olisi tarjolla vain yhtä tuotetta. Kaupasta voisi ostaa leipää, juustoa ja jogurttia. Sen tarkemmin ei voisi eikä tarvitsisi valita. Valikoima vaihtelisi kausittain.” (Mari Koo)
7 kommenttia.
»
Veloena epäilee, että suomalaisten “puoli kiloa päivässä” -tavoite voisi olla paremmin saavutettavissa, jos hedelmät ja kasvikset olisi tuotteistettu tehokkaammin: “Niissä ei ole takuuta tasaisesta laadusta. Usein niistä annettu informaatiokin on surkean huonoa. Tavallisessa kaupassa ei vaivauduta useinkaan merkitsemään lajikkeita tarkasti. (Jotkut hedelmätiskivastaavat pääkaupunkiseudulla ansaitsevat kyllä lämpimän kiitoksen: lajikkeet ovat lapuissa niissäkin hedelmissä, joissa niitä ei yleensä vaivauduta mainitsemaan.) Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät tiedä, mikä sen valtavan hyvän makuisen appelsiinin lajike oli, esimerkiksi. Sitten kun he ostavat seuraavan kerran appelsiineja, tuloksena voi olla pettymys. Ovathan nyt toki morot ja salustianat aivan eri maata kuin ne greipin kokoiset, puisevat suuret appelsiinit, ne missä on paksut kuoret ja aika mauton sisus. Helposti koko appelsiinien suku tulee tuomittua “ei syömisen arvoiseksi”, vaikka appelsiineissa on yhtä isot makuerot kuin omenissakin. (Omenalajikkeet kai useimmat tuntevat, ainakin ne yleisimmät kaupoissa myytävät, golden ja red deliciousit, ida redit ja granny smithit?) Sama pätee greippeihin. [- - -]
Huomaan, että salustianat, morot ja ruby redit ovat ainakin minulle tuotteistuneet vähän vahingossa. Niitä ei sillä lailla ole mainostettu, mutta olen ottanut selvää asioista ja tiedän, mitä haluan, kun ostan appelsiinin tai greipin. Voi kunpa muutkin vihannekset merkattaisiin lajikkeittain. Lajikkeen alle voisi vielä kirjoittaa lyhyen kuvauksen, vähän kuin Alkossa viinipullojen luona. Luulen, että ainakin itse voisin houkuttua ostamaan erityisen mehukkaan ja makean lajike-eritellyn kaalinpään tai maultaan pyöreäksi ja juurevaksi kehutun lajikepurjon. Tomaatteihinkin soisi lajikemerkinnät. (Jos ei muuta, niin siksi, että voisi surra niin harvoja lajikkeita viljeltävän kaupallisesti – ja lajikkeita, joiden logistiset ominaisuudet korostuvat makuominaisuuksien sijaan.) Voisikohan tämä lisätä vihannesten ja hedelmien menekkiä noin yleisemminkin? Tuskin siitä kaupassa olisi kauheasti vaivaa. (Mari Koo)
Ei kommentteja.
»
Väinölä tuskailee hedelmien ja vihannesten laadun kanssa: “Mikä hitto tämän maan kauppoja vaivaa. Eikö sitä nyt saatana osata käsitellä kasviksia, hedelmiä sun muita oikein?
Ongelma on osittain siinä, että kun sitä tahtoisi ostaa luomua ja reilua, mutta kun niitä ei saa irtotavarana vaan valmiiksi pakattuina.
Sipuleista järjestään osa on palellutettu.
Avokadot myydään vähintään pareittain ja yleisimmin toinen on jo ylikypsä ja toinen on aivan raaka.
Hedelmäpusseissa on aina joku pilaantunut yksilö.
porkkanat on pusseissa pieninä pätkinä.
eikä tämä koske pelkästään luomu- / reiluosastoa.
Parsakaalit on aivan ruskeita.
Munakoiso saattaa näyttää ja tuntua ihan hyvältä, mutta kylmetetty nekin perkeleet on.
Sienet on rasian päällä ihan hyviä, mutta pohjimmaiset on muhjuuntuneita, homehtuneita ja multaisia.
Paprikat on joko ihan hemmetin kuivuneita tai sitten mätiä.” (Mari Koo)
5 kommenttia.
»
Vaiheinen kritisoi Kaupan liiton uutisoitua kannanottoa, jonka mukaan myymälöiden, esim. isojen kauppakeskusten, sijoittelua ei saisi rajoittaa nykytavalla eli ympäristönäkökulmiin vedoten: “Ilmastonmuutoksen yhteiskuntaan ei kuulu Kaupan liiton kaltaiset ideat ja hankkeet, joissa erilaisia kuvioita perustellaan sillä, että on haitaksi liiketoiminnalle se, että ympäristörasitusta kasvatetaan täysin tarpeettomasti.
Samalla haastattelussa esitetty uhkaus siitä, että ” ulkomaiset kiinteistösijoittajat pakenevat Suomesta, ellei suurkauppoja saa perustaa liiketoiminnan kannalta parhaille paikoille” on menneiden aikojen uhoamista ja pelottelua. Kaupan liitolta jää näkemättä, että nämä pikavoittoja ekologisten kustannusten hinnalla etsivät sijoittajat ovat Suomesta ylipäätänsä kiinnostuneita vain siksi, että täkäläiset sinisilmäiset päättäjät antavat turhuuden tapahtua ja heidän kerätä voitot vauhdilla.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
maanantai 15. helmikuuta 2010 klo 12.25 kirjoittajana Mari Koo
Tienaan mm. kirjoittamalla kulutuksesta, ja yksi tuotoksiani ostava taho on S-ryhmä. Viime vuoden lopulla käytin aikaani laatimalla Vastuullisen kuluttamisen opasta, jota nyt voi tutkailla netissä. Valitettavasti mitään mielettömän kätevää nettiratkaisua oppaalle ei voitu kehittää, joten sitä voi siis lukea joko pdf:nä tai digipaper-versiona.
Opas on pintaraapaisu siihen, mitä kaikkea eettis-ekologisuuteen liittyvää perusmarketissa asioiva voi kohdata ja millaisilla valinnoilla voisi itse vaikuttaa. Opas ei ole siis täydellinen tietopankki, mutta jonkinlainen yritys koota vastuullisuuteen liittyvää arkista kuluttajatoimintaa henkilölle, joka nyt on heräilemässä omien ostosten taustoihin.
Tietoa näistä teemoista tulee koko ajan lisää. Ongelmiakin silti riittää: esimerkiksi erilaiset ympäristörasituksiin liittyvät laskelmat yms. painottavat erilaisia asioita. Joten oman järjenkäyttö on tietysti ihan sallittua.
Suurimmat arjen ratkaisut liittyvät asumiseen ja liikkumiseen, ruoka tulee kolmantena. Ja kyse on melkoisista yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista, joten kaikkea ei voi kuluttajan (tai tuottajien) niskaan kaataa.
Välillä tuntuu, että näissä vastuullisen kuluttamisen asioissa syynätään pieniä yksityiskohtia (kuten muovikassi vai paperikassi, tomaatti Suomesta vai Espanjasta) sen sijaan, että uskallettaisiin muuttaa rakenteita. Eli esimerkiksi siirrytään toimintaan, jossa syödään tuoreita tomaatteja vain kesäaikaan. Tai ei sallittaisi automarkettien rakentamista jonnekin haja-asutusalueelle. Tai moottoriteiden ja parkkipaikkojen lisäämisen sijaan kehitettäisiin raideliikennettä tai kaupunkipyöräilyä. Tai kehitettäisiin energiansäästöä ja uusia energiantuotantomuotoja esimerkiksi sen sijaan, että vakuutellaan lisäydinvoiman tarvetta.
En väheksy pienten muutosten merkitystä yksittäisen ihmisen toiminnassa, mutta silti toivon, että hieman radikaalimmin uskallettaisin rajoittaa ihmisten kulutusta.
Onhan jo omituista haloota nostanut sekin, että Helsingin kouluihin päätettiin tuoda yksi kasvisruokapäivä viikossa.
Avainsanat: Eettisyys&ekologisuus, Vähittäiskauppa, Yhteiskunta
10 kommenttia.
« vanhemmat kirjoitukset